Vaikka kulunut viikko on ollut ilmojen puolesta harvinaisen ikävä, on lämpö kuitenkin ehtinyt tänäkin kesänä helliä. Olemme saaneet nauttia polttavasta auringosta ja uimakeleistä, joilla nirsompikin uimari uskaltautuu veteen. Silti minun katseeni on ollut taas suunnattuna kohti marraskuuta – vuoden ikävintä kuukautta.
Nyt on nimittäin lähestulkoon viimeinen aika lyödä lukkoon syksyn suunnitelmia. Marraskuuhun on enää neljä kuukautta aikaa, ja esimerkiksi lentojen hinnat kohoavat jo päivittäin.
Viime vuoden marraskuun vietimme Thaimaassa. Nyt ajattelimme suunnata hieman lähemmäs, sillä niin pitkät lennot tällaisella konkkaronkalla eivät houkuttele joka vuosi. Matkakohteeksi valikoituikin Välimeri, jota olemme tähän asti vältelleet: alueen sesonki kun loppuu aina viimeistään lokakuussa. Nyt kuitenkin keksin keinon, jolla Välimerestä voi nauttia myös marraskuussa, jolloin ilmoista ei enää ole takeita: risteilyn.
Kolme vuotta sitten yhdistimme Floridan lomaamme risteilyn Karibialla. Se oli sen verran positiivinen kokemus, ja palautti uskon risteilymatkustamiseen, että nyt uskallamme kokeilla samaa Välimerellä. Tämän jutun kuvat ovat muuten tuolta reissulta, joka lähti liikkeelle Miamista ja pysähtyi Jamaikalla sekä Grand Caymanilla.
Nyt risteilyn puolesta tuntui puhuvan monta seikkaa: vaikka lämpöä olisi vain saman verran kuin Suomessa kesällä, pääsemme aina kohdepäivien jälkeen laivalle, jossa palvelut sijaitsevat sisätiloissa. Näin myös säästymme raahaamasta tavaroitamme vesisateessa, kun ne odottavat aina omassa hytissä, eikä meidän tarvitse enää raahautua iltaisin etsimään ruokaa, kun se löytyy lähes oman hyttikäytävän päästä.
Risteilyvarauksen osalta tein yhteistyötä Risteilykeskuksen kanssa. Vaikka olenkin suuri omatoimimatkailun kannattaja, päädyin ottamaan yhteyttä Risteilykeskukseen, sillä kokemukseni mukaan risteilyjen varaaminen tapahtuu vielä hyvin paljon ns. matka-agentin kautta. Varatessani Karibian risteilyämme kolme vuotta sitten tein alustavan haun Carnival-varustamon internet-sivujen kautta. En kuitenkaan voinut tehdä varsinaista varausta, vaan minun piti lähettää yhteydenottopyyntö. Sitä seurasi pari sähköpostia ja sen jälkeen lukematon määrä yrityksiä sopia yhteinen puhelinaika. Töissä käymistä ja lasten ruokkimista ei ollut kovin helppo yhdistää aikaeroon Atlantin toisella puolella. Näin kuitenkin piti toimia, sillä jostain syystä varaus piti tehdä nimenomaan puhelimessa. Toki tässä tavassa oli myös hyvät puolensa, sillä nyt tiesin varmasti, mitä olin varaamassa, mutten tiedä, kuinka olisi käynyt huonommalla englannin kielen taidolla.
Tällä kerralla tein myös useampia internet-hakuja, eikä varausten loppuunsaattaminen internetin kautta ollut kovin yleistä. Tai ainakin varaaminen olisi vaatinut joitakin lisätietoja, joita minun olisi pitänyt päästä kysymään. Tästä syystä päädyinkin ottamaan yhteyttä Risteilykeskukseen, jonka kautta varaaminen onnistui helposti. Erityisesti olen kiitollinen siitä, että kaikki sujui sähköpostin välityksellä, sillä itse ehdin paneutua matkajärjestelyihin (ja blogin kirjoittamiseen) vasta myöhään illalla, kun kaikki lapset ovat jo nukkumassa. Sähköpostin välityksellä ei tosin ollut mahdollista esimerkiksi tarkastella tarkkoja hyttikarttoja, mutta luotin Hennan sanaan ja asiantuntemukseen varauksen tekemisessä.
Nyt meillä siis on varattuna MSC-varustamon risteily Välimerelle marraskuussa. Laiva lähtee Barcelonasta, johon palaamista yli kymmenen vuoden tauon jälkeen odotan innolla. Viimeksi olemme käyneet siellä pariskuntana ja keskittyneet hyvään ruokaan ja taide-elämyksiin (sekä myös jalkapalloon), kun taas nyt matkustamme kaupunkiin kolmen lapsen ja isovanhempien kanssa. Uskon, että kaupunkiin tulee ihan erilainen näkökulma kuin aiemmilla kerroilla.
Barcelonan lisäksi MSC Splendida pysähtyy Marseillessa, Genovassa, Civitavecchiassa (josta pääsee Roomaan), Palermossa sekä Maltan Vallettassa. Näistä ainoastaan Rooma on minulle entuudestaan tuttu, joten odotan risteilyä innolla.
Ennen risteilyä yritän kuitenkin nauttia vielä Suomen kesästä – millaisena se sitten päättääkin näyttäytyä. Tietenkin toivon vielä vähän aurinkoa ja mukavia mökkikelejä, sillä täällä ollaan, oli keli sitten millainen tahansa. Uskon kuitenkin, että tämä voittaa marraskuun – paitsi jos sen viettää jossain ihan muualla kuin Suomessa.
No Comments