Suomi

Suomi-kohde numero 14: Suomalainen metsä

Istuin muutama päivä sitten lentokoneessa ja katselin alla lipuvaa Tanskaa. Koko maa oli pieniä saaria myöten jaettu pelloiksi, joiden välillä kulki teitä. Tuota tilkkutäkkiä katsoessani ymmärsin taas, mikä Suomessa on niin hienoa: sen metsät.

Tämänkertaisen Instagram Travel Thursdayn aiheena on lempikohteeni tai lempipaikkani. Minun lempipaikkani maailmassa on suomalainen metsä.

Suomessa metsä peittää noin 70 prosenttia pinta-alasta. Jokaista suomalaista kohden metsää on 4,6 hehtaaria. Suomalaiset metsät jaetaan lehtometsiin, tuoreisiin kangasmetsiin sekä kuiviin kangasmetsiin. Yleisimmät puulajit ovat mänty, kuusi ja koivu.

Minulle metsä merkitsee ennen kaikkea rauhaa ja yksinkertaista elämää. Metsässä ei tarvitse tehdä mitään erikoista, vaan siellä voi vain oleilla – katsella ja kuunnella. Jo pelkästään se, kun valo siilautuu puiden läpi aina vähän eri tavalla, on tarkkailemisen arvoinen ilmiö.

Metsässä myös äänet ovat tärkeitä: kun niitä on vähän, on niillä jokaisella oma merkityksensä. Harva ääni maailmassa voittaa sen, kun yhtäkkiä kuulee lähestyvien joutsenten rääkäisyn. Ääni ei sinällään ole kaunis, mutta se on merkki siitä, että kohta yli liitävät majesteetillisen kauniit laulujoutsenet. Myös kuikan huuto hiljaisena kesäiltana on maaginen ääni.

Minä nautin metsästä mieluiten omalla mökilläni. Siellä kuuluvat joutsenen ja kuikan lisäksi satakieli ja käki, jonka kukkuminen saattaa kestää hyvinkin pitkään. Siellä pääsen seuraamaan metsän pienimpien eliöiden, kuten ampiaisten ja matojen elämää. Joskus vastaan tulee myös metsähiiri tai kyykäärme, jotka saavat minun puolestani oleilla vapaasti, kunhan eivät tule minun reitilleni. Tai syömään minun eväitäni.

https://www.instagram.com/p/BTAAS9GBvYS/?taken-by=katjajankeri

Minulle metsä tarkoittaa myös työtä. Meidän metsämme on tiheä – liiankin tiheä. Jo metsän oman hyvinvoinnin vuoksi sitä täytyy hoitaa ja harventaa. Me emme kuitenkaan tarvitse enempää polttopuita, sillä niitä on tehty joka vuosi niin paljon. Meidän puumme viedäänkin Kaipiaisiin, jossa ne lämmittävät muutamankin omakotitalon talven kylmimpinä aikoina.

https://www.instagram.com/p/BTW-XrCBqc3/?taken-by=katjajankeri

Vaikka metsässä voi oleilla myös talvella, kyllä minä nautin siitä eniten juuri kesällä. Nyt onkin ehdottomasti paras aika vuodesta: kevät on herättänyt luonnon talviunesta, ja koko kesä on vielä edessä. Luvassa on taas niin monta hienoa hetkeä suomalaisessa metsässä.

———————————————————————————————-

A few days ago I was sitting in an airplane and looking down on Denmark. The whole country was divided into fields, that were surrounded by roads. When I was looking at that quilt, I again remembered what I love so much about Finland: its forests.

About 70 percent of Finland is covered in forest. There are 4,6 hectares of forest for every Finnish citizen, and the most common trees in Finnish forest are pine, spruce and birch.

For me forests are all about peace and simple life. You don’t have to do anything special in a forest: you can just spend time, and watch and listen. Just by looking at the different ways light reaches a forest is a phenomenon worth watching. 

Sounds are also important in a forest: there are not many of them, but they’re all significant in their own way. One of the most powerful sounds is the squawk of a swan. The sound is not pretty, but it means that in just a moment you’ll see those majestic birds flying over you.

I enjoy forest most at my own summer place. There I can hear the swans and the loons, and also the cuckoo, that can go on for a long time. I can also watch the life of some small creatures like bees and worms. Sometimes I even meet a wood mouse or a viper, who are also welcome to the forest as long as I don’t have to see them too close to my foot or my snacks.

Forest also means hard work for me. Our forest is very dense – even too dense. We have to make more space for the trees, so that they stay healthy and strong. We use those trees to warm at least my parents’ house during the winter time.

And even though you can spend time in the forest at wintertime, I like it the most during summer. At this moment we are living the best time of the year: the nature has woken up after the long winter, but we still have the entire summer ahead of us. And again we can look forward to some great moments in the Finnish forest.

*Instagram Travel Thursday on joka kuukauden ensimmäisenä torstaina tapahtuva kansainvälinen kampanja, jossa merkitään omia matkailuaiheisia kuvia tunnisteella #IGTravelThursday. Näin saadaan levitettyä matkailuinspiraatiota ja -tietoutta Instagram-kuvien muodossa. Kampanjan järjestäjinä Suomessa toimivat TravelloverblogiMuru Mou ja Skimbaco. Tervetuloa osallistumaan mukaan kampanjaan. Minut löytää Instagramista nimellä @katjajankeri.

You Might Also Like...

12 Comments

  • Reply
    sarsa / Pohjoistuuli puhaltaa
    5 toukokuun, 2017 at 5:21 am

    Mä olen samaa mieltä, metsä on ihan parasta. Mun suosikkini metsätyypeistä on mäntykangas, mutta kyllä muutkin metsät kelpaa. Metsässä on aina hyvä olla.

    • Reply
      Katja / Lähtöselvitetty
      8 toukokuun, 2017 at 3:16 pm

      Minusta tuntuu, että minunkin suosikkini on mäntymetsä. Mökin pihassa tykkään paljon koivuista, mutta muuten mäntymetsä on ihana. Ja sekametsä on aina paras!

  • Reply
    Travelloverin Annika
    6 toukokuun, 2017 at 10:45 am

    Tämä todella oli oodi suomalaiselle metsälle. Joskus sen rakkaimman ei tarvitse olla eksoottista vaan jotain niinkin arkipäiväistä kuin oma metsä. Niin parasta Suomi100-kamaa.

    • Reply
      Katja / Lähtöselvitetty
      8 toukokuun, 2017 at 3:22 pm

      Suomalainen metsä on jotain niin ainutlaatuista, että kyllä sitä täytyykin hehkuttaa. Ja helpottaa se kummasti omaa mieltä, kun ei tarvitse koko ajan haikailla vain kaukaisimpien kohteiden perään, vaan löytää onnen hetkiä lähempääkin. Toki haikailen myös kauas, mutta joskus hienoja hetkiä löytää onneksi lähempääkin.

  • Reply
    duunireissaaja
    12 toukokuun, 2017 at 7:08 am

    Mulla on usein metsävaje. Onneksi metsää on myös kaupungeissa. Ihan pienikin pläntti auttaa pahimpaan vajeeseen, kunhan siihen pysähtyy hetkeksi.

    • Reply
      Katja / Lähtöselvitetty
      12 toukokuun, 2017 at 7:23 am

      Mulla iskee metsävaje aina talven aikana, mutta vietänkin sitten koko kesän sen taltuttamiseksi. Syksyllä yritän sitten aina saada itseni sopivaksi myös kaupunkielämään. On mielenkiintoista, kuinka monissa isoissa kaupungeissa kuitenkin on jonkinlainen metsäpläntti jo ihan kaupungin alueella tai sinne on ainakin suhteellisen lyhyt matka. Esimerkiksi Berliinissä Grünewald on hyvin lähellä. Kaupunkilomaan voisi useimmiten myös ihan hyvin yhdistää metsäretken.

  • Reply
    Terhi / Muru Mou
    21 toukokuun, 2017 at 12:11 am

    Ihana postaus! Arvaa vaan, olenko täällä Tanskassa asuessani kaivannut metsää! Siis sellaista isoa ja tiheää suomalaista metsää, minne ei kuulu autojen äänet ja missä kävellään polkuja pitkin – eikä vain pururadoilla. Ja missä tuoksuu kunnolla metsältä! 🙂

    • Reply
      Katja / Lähtöselvitetty
      21 toukokuun, 2017 at 11:54 pm

      Eron Suomen ja Tanskan välillä näki tosiaan jo lentokoneen ikkunasta: Tanska oli niin millintarkasti jaettu peltopläntteihin. Suomalainen metsä on asia, jota ei tule ajatelleeksi ennen kuin näkee muita vaihtoehtoja. Tai varsinkin asuu edes jonkin aikaa toisenlaisessa ympäristössä, niin huomaa, miten outoa on, kun ei pääsekään metsään. Onhan toki Suomessakin ihmisiä, jotka eivät metsässä käy. Esikoisen luokka kävi viime syksynä Helsingin Uutelassa metsäretkellä ja opettaja kertoi jonkun oppilaan hämmästelleen puolukkaa. Kysyin varovasti lapselta, etteihän se vaan ollut hän. Onneksi ei – hän kuulemma kyllä tuntee puolukan.

  • Reply
    Kati / Lähinnä Kauempana
    21 toukokuun, 2017 at 7:25 pm

    Jostain kummallisesta syystä mä olen jäänyt metsälle vieraaksi. En oikein edes tiedä, miksi! Olenhan mä tuolta keskeltä-ei-mitään kotoisinkin, mutta asunut aina taajamassa. Meillä ei ole koskaan ollut kesämökkiä, mutta olen rakastanut loisia kaveriden mökeillä – metsässäkin. Mutta aina tuntenut oloni metsässä kömpelöksi, vaikka metsässä ollessani siitä nautinkin. Mä olen vähän tällainen citymaalainen. 😀

    • Reply
      Katja / Lähtöselvitetty
      22 toukokuun, 2017 at 10:00 pm

      Citymaalainen kuulostaa ihan pätevältä määritelmältä. Ehkä sä olet jotenkin jäänyt siihen kaupungin ja metsän välimaastoon, kun taas minä olen just ne ääripäät: ensin Kalliossa ja sitten täysin eristyksissä metsän keskellä. Molempi parempi.

  • Reply
    Kohteena maailma / Rami
    23 toukokuun, 2017 at 6:20 pm

    Viime viikolla tuli kierrettyä kolmessa kansallispuistossa patikoimassa kolmen päivän aikana ja suurin osa ajasta tuli oltua metsän siimeksessä. Suomen upea luonto korostuu metsissä, siitä ei pääse sitten mihinkään!

    • Reply
      Katja / Lähtöselvitetty
      23 toukokuun, 2017 at 11:10 pm

      Sulla on tosiaan tämä kansallispuisto-projekti käynnissä. Tsemppiä siihen! Mulle metsä on niin omaa maisemaa, etten muuta voisi kuvitellakaan. Vaikka olen kasvanut ja aina asunut meren äärellä, olen kuitenkin onnellisimmillani metsässä.

Leave a Reply