Suomi-kohde numero 29: Lappeenrannan satama ja linnoitus

Aina, kun kuulen sanan Lappeenranta, tekee mieleni hyräillä. Yleensä ensimmäisenä suusta päästyy Erkki Junkkarisen klassikko ”Lähde Lappeenrantaan / siellä humppa soi”. Hyvänä kakkosena tulee Kaunis Veera -elokuvassa Kipparikvartetin esittämä ”Ja sen tervahöyryn nimi / oli Prinsessa Armaada”. Nämä ihanat korvamadot sitten pysyvätkin pitkään.

Ihmeellisintä näissä lauluissa on se, että niillä on oikeasti aika vähän tekemistä tämän päivän Lappeenrannan kanssa. Vierailen kaupungissa muutaman kerran vuodessa, mutten muista koskaan törmänneeni humppaan – ehkä tilanne on ennen ollut toisenlainen. Prinsessa Armaada sen sijaan kyllä löytyy Lappeenrannan satamasta ravintolalaivana, muttei sekään ole se tervahöyry, jolla Kaunis Veera seilasi. Nykyinen Prinsessa Armaada toki on samanlainen ja samaa laivastoa kuin alkuperäinen Prinsessa Armaada, mutta elokuvan tai Kipparikvartetin kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Kierros kannattaa aloittaa satamasta

Prinsessa Armaada on kyllä hyvä paikka aloittaa tutustuminen Lappeenrantaan. Se on nimittäin ankkuroituna Lappeenrannan satamaan, josta lähtee kävelyreittejä niin linnoitukselle kuin pitkin vierasvenesatamaakin.

Heti Prinsessa Armaadan vierestä löytyy myös kaksi meidän perheemme vakiokohdetta: sataman leikkipuisto sekä Satama-Sannin vetykioski. Laivan muotoisen kiipeilytelineen lisäksi leikkipuistosta löytyy hiekkalaatikko ja iso valikoima keinuja. Suosituin laite on selvästi kahden istuttava vipukeinu, joka pyörii kovaa ympyrää.

Jos joku ei vielä tiedä Lappeenrannan omaa kulinaristista erikoisuutta, ovat ne vety ja atomi. Vety on höyrytetty lihapiirakka keitetyllä kananmunalla, kinkulla ja valtavalla määrällä mausteita. Atomi taas on lihapiirakka joko kananmunalla tai kinkulla. Minä ostan omani aina Satama-Sannilta ja valitsen vedyn savukinkulla ja ilman valkosipulimajoneesia.

Hiekkalinna houkuttelee ihastelemaan 

Vierasvenesataman toisesta päästä löytyy Lappeenrannan kesän suosituin vierailukohde eli hiekkalinna. Alueelle rakennetaan joka vuosi isot hiekkalinna, joka noudattaa vaihtuvaa teemaa. Tämän vuoden teema on ollut tulevaisuus, ja nähtävillä on erilaisia tulevaisuuden hahmoja, samoin kuin paikallisen jääpallojoukkueen vanhan legendan ja tulevaisuuden maalivahdin kohtaaminen. Hiekasta on tehty myös kappeli, jossa pidetään tilaisuuksia, sekä kesäteatteri, jossa on esityksiä.

Hiekkalinna on tietynlaisen käsityötaidon näyte: suuret hahmot on viimeistelty pienintäkin yksityiskohtaa myöten, eikä katsojana voi kuin ihmetellä osaamista. Hiekkaan on sekoitettu liimaa, joka pitää rakennelmat kasassa sateesta ja tuulesta huolimatta. Toki kaikki kohdat eivät aina kestä, mutta niitä korjaillaan tilanteen mukaan.

Hiekkalinna on muutenkin mukava pysähdyspaikka, varsinkin lasten kanssa. Keskellä aluetta on iso hiekkalaatikko, joka yleensä inspiroi lapsia kokeilemaan omia taitojaan. Alueella on myös muutama maksullinen huvipuistolaite, sekä kioskeja ja kaupungin matkailuinfo. Ja ennen kaikkea hyvät vessat!

Monen vallan korjailema linnoitus

Vierasvenesataman takana kohoavat Lappeenrannan ylpeydet eli linnoituksen vallit. Lappeenrannan kaupunki perustettiin nykyisen linnoituksen paikalle vuonna 1649. Linnoitusta alettiin rakentaa 1720-luvulla, kun alue Suuren Pohjan sodan jälkeen jäi Ruotsin puolelle.

Linnoitus siis oli alun perin ruotsalaisten rakentama, mutta sen kehittämistä jatkettiin 1740-luvulta eteenpäin Venäjän vallan alaisuudessa. Etelä-Karjala liitettiin Hattujen sodan päätteeksi Venäjään, ja Lappeenrannan linnoituksesta tuli osa Pietarin puolustuslinjaa.

Kun Lappeenranta Suomen sodan päättymisen jälkeen vuonna 1809 liitettiin osaksi Suomen autonomista suurruhtinaskuntaa, ei sillä enää ollut merkitystä rajalinnoituksena, joten siitä tehtiin varuskunta- ja vankila-alue. Lappeenrannassa esimerkiksi palveli rakuunarykmentti aina vuoteen 2016, jolloin uudet varusmiehet siirtyivät Haminaan, ja rakuunaeskadroona lakkautettiin. Kaupungissa pidetään silti yllä rakuunaperinteitä, eivätkä rakuunapukuiset ratsastajat ole harvinainen näky katukuvassa.

Tänä päivänä linnoituksessa on monenlaista toimintaa: sieltä löytyy esimerkiksi Etelä-Karjalan museo, Ratsuväkimuseo, Yleisradion aluetoimitus, sekä monia ravintoloita ja kahviloita. Alueella on myös paljon yksityistä asutusta.

Vaikka humppa ei Lappeenrannan kaduilla enää soikaan, leimaa kaupunkia rentous ja iloisuus. Eteläkarjalaisena kaupunkina Lappeenrannassa puhutaan paljon ja kovaa. Myös korkeakoulu takaa sen, että iloisia ihmisiä löytyy kaupungista talviaikaankin.

Kyllä Lappeenranta kuitenkin on parhaimmillaan kesällä, kun Armaadan terassi on auki, satama on täynnä veneitä ja ihmisiä, eivätkä sormet jäädy vetyä syödessä. Silloin voi jostain kuulua lauluakin.

---

Lappeenranta is a city in southeastern Finland, very close to the Russian border. People there are mostly Karelian, so you can hear a lot of talk and laughter there. There are also a couple of songs made about the city, even though it’s not common to hear singing on the streets anymore.

The heart of the city is the harbour by lake Saimaa. It’s the perfect place to start your tour around the city. One of the most famous things in the harbour is the old boat Princess Armaada, that nowadays serves as a restaurant, and is a popular place to sit down for a drink or something to eat.

Our two top-destinations can be found right next to Princess Armaada: there is a playground with a wooden boat and very good swings, and then there’s Satama-Sanni, which is a booth that sells local specialities called hydrogen and atom. Hydrogen is a meat pie filled with ham, a boiled egg and all kinds of toppings. Atom is the same meat pie, but with either ham or egg. I always take the hydrogen with smoked ham and no garlic mayonnaise.

On the other end of the harbour you can find the most popular sight in Lappeenranta during the summer: the sand castle. Every year they build this huge sand castle that has every little detail made just right. There is always a theme, and this year’s theme has been the future. There is also a small chapel where they hold ceremonies, and a small theatre that has plays.

The sand castle is a very nice place to visit, especially with kids. There is a huge sandbox, where the kids can play, and there’s also a couple of small rides. And most of all: there are good and clean toilets there.

The pride of Lappeenranta rises right behind the harbour and the sand castle: the walls of the Lappeenranta fortress. The city of Lappeenranta was built on the site of the fortress in 1649. The building of the fortress began in 1720’s, when the area became a part of Sweden.

So the fortress is actually built by the Swedish, but the Russians kept developing it after the area became a part of Russia in 1740’s. It was a part of the line that was meant to protect St Petersburg.

When Lappeenranta became a part of Finland (that was still a part of Russia, but with autonomy) in 1809, it was no longer needed for protecting the capital, and was transformed into a prison and military area. For example the horse troops were trained in Lappeenranta until 2016, when they were shut down. The legacy of the cavalry is still very strong in Lappeenranta, and it’s not an unfamiliar sight to see men dressed like that riding horses.

Nowadays the fortress is being occupied by completely different inhabitants: you can find the Southcarelian museum and the Cavalry Museum there along with many cafés and restaurants and private apartments.

Even though the old songs about Lappeenranta are no longer playing on the streets, it’s still a very happy and cheerful city. One aspect that makes it even more cheerful is the university that brings a lot of students in to the city. They make sure there are parties even during the wintertime.

Still Lappeenranta is at its best during summer, when the terrace of Armaada is open, the harbour is full of boats and people, and you can eat the hydrogen without getting your fingers frozen. That’s when you can actually hear some singing too.