Suomi-kohde numero 72: Utsjoki

Suomi on pitkä maa: 1150 kilometriä ja 17 tuntia autoilua. Minä asun sen lähes eteläisimmässä kärjessä Helsingissä, kun taas aivan toisessa ääripäässä pohjoisella rajalla on Utsjoki. Etäisyyttä näiden kahden pisteen välillä on 1088 km.

Koko koronan aiheuttaman matkustamattomuuden aikana olen kaivannut jonnekin kauas. Lähiretket ovat olleet mukavia, mutta kovin palo on ollut lähteä mahdollisimman pitkälle. Oikeasti tehdä matkaa, eikä vain tupsahtaa lyhyen ajomatkan päästä kohteeseen, ja aistia uusi kulttuuri, jota ei tunne.

Koska Suomesta on ollut aika haastavaa poistua, päätin tehdä sen Suomen rajojen sisäpuolella eli mennä Utsjoelle. Kävin siellä keväällä 2021 osana roadtrippiämme itäisessä Lapissa ja tuolloin rajat Norjaan olivat vielä tiukasti kiinni.

Utsjoki on 1200 asukkaan kunta aivan Suomen pohjoisella rajalla ja siitä on tullut itsenäinen kunta vuonna 1876. Olin aina tiennyt sen olevan pohjoisessa, mutta ennen vierailua en tajunnut, että raja tosiaan on siinä ihan keskellä kylää. Rajajoen ylittävä silta lähtee suoraan kirkonkylän keskustasta ja jonakin muuna maailman aikana Norjan puolelle olisi voinut vaikka kävellä sillan yli. Nyt tyydyin katselemaan kaihoisasti vastarannalle.

Huhtikuussa Utsjoen kirkonkylä oli hiljainen. Joitakin autoja näkyi siellä täällä, mutta esimerkiksi aivan keskustassa sijaitseva majapaikkamme Lapinkylä oli suljettu paria vuokra-asuntoa lukuun ottamatta. Alueen huippusesonkia on ehdottomasti kesä, jolloin innokkaat kalastajat saapuvat alueelle pyydystämään Tenon lohta.

Me lähdimme ajelemaan Tenon vartta itään päin ja tien varrella kyltti toisensa jälkeen opasti erilaisille majoitusyksiköille, joiden monen tunnuksena oli kala. Nyt parkkipaikat olivat tyhjiä, mutta voin kuvitella ruuhkat kiireisimpään aikaan.

Jatkoimme tietä aina Nuorgamiin asti. Vajaan tunnin ajomatka Nuorgamiin kulkee koko matkan kaunista Tenojoen vartta, joten kiemurtelevaa tietä lipuessa pääsee samalla näkemään Tenon taikaa. Huhtikuussa joki oli vielä jäässä, minkä vuoksi taika tuntui vieläkin vahvemmalta.

Nuorgam on yksi Utsjoen kylistä ja siellä asuu 130 asukasta. Euroopan unionin pohjoisin piste sijaitsee juuri Nuorgamissa. Keskusta on pieni ja varustettu muutamalla vierailijoille suunnatulla liikkeellä, jotka nyt olivat myös hiljaisia. K-marketista tarttui mukaan pakastepizzaa ja minulle tuliaiseksi Kupilkan aterimet. Suomen pohjoisimmasta Alkosta oli pakko ostaa pullo viiniä.

Utsjoen kirkonkylältä voi lähteä ajamaan myös länteen kohti Karigasniemeä, joka on toinen Utsjoen kylistä. Tämän tien sanotaan olevan Suomen kaunein. Näin minulle kertoi ainakin Joulupukki, joka Rovaniemellä ihmetteli meille, miksemme ajaneet sitä tietä. Kaikkeen ei aika nyt riittänyt.

Saavuttaessa etelästä Utsjoelle toivottavat tervetulleeksi vanhat kirkkotuvat. Joen rannassa nököttävät vanhat tuvat muistuttavat, miltä alueella on näyttänyt ennen marketteja ja huoltoasemia. Pienet puiset tuvat ovat vaatimattomia, mutta istuvat maisemaan täydellisesti.

Toisella puolella tietä kohoaa Utsjoen kirkko. Tämä vuonna 1853 valmistunut harmaakivikirkko on Euroopan unionin pohjoisin kirkko. Kirkkotuvat onkin aikoinaan rakennettu pidemmältä kirkkoon saapuneiden yösijaksi. Kirkko ja tuvat muodostavat yhdessä Utsjoen kirkkomaiseman, joka on Museoviraston suojelussa.

Huhtikuisena torstaina Utsjoki oli hiljainen. Jopa meidän isäntämme oli lähtenyt Inariin ja jättänyt vain meille avaimen oveen. Montaa muuta ihmistä emme yön yli vierailun aikana nähneet. Olisikin kutkuttava ajatus lähteä Utsjoelle keskellä heinäkuuta, kun kalastussesonki on kuumimmillaan. Silloin tuskin saisimme kahdessa kerroksessa olevaa paritalon puolikasta 70 eurolla.

Olisi kuitenkin mielenkiintoista nähdä Utsjoki vilkkaimmillaan. Ja olisi ihanaa nähdä autojen lipuvan sillan yli Norjan puolelle.

---

Finland is a long country: 1150 km and 17 hours of driving. I live in the most southern part in Helsinki, where on the other side of the country on the Norwegian border is Utsjoki. The distance between two places is 1088 km.

During this covid time I’ve been dreaming of traveling somewhere far away. It’s been nice doing trips to the close-by destinations, but I’ve really hoped for the chance to go somewhere distant. Really to travel and not just quickly drive somewhere, and to sense a new unfamiliar culture.

Because it’s been difficult to leave Finland at some points, I decided to do it inside the borders and go to Utsjoki. I went there on our roadtrip to the eastern Lapland, and back then the borders to Norway were still completely closed.

Utsjoki is a community of 1200 people, and it’s located on the northern border. It became an independent municipality in 1876. I’ve always known it to be really in the north, but I had never realized that the border is there actually right in the center of the village. The bridge to Norway leaves right from the center and in any other time we could’ve just walked across. Now I just had to settle for making wishful eyes there.

In April the center of Utsjoki was quiet. There were some cars here and there, but for example the accommodations were mainly closed. We had a rental apartment, but the season there is clearly summer, when eager fishermen and -women come there to catch salmon.

We took the road east along the riverside and there were signs leading to a lot of accommodation on the side of the road. Many logos included a fish. Now the parking lots were empty, but I can imagine the traffic during the season.

We drove all the way to Nuorgam. About an hour’s drive goes along the riverside, and you get to experience the magic of Teno river while driving there. In April the river was still frozen, why the magic felt even stronger.

Nuorgam is one of Utsjoki’s villages, and there are 130 people living there. The northernmost point of the European Union is in Nuorgam. The center is small and has a few shops targeted to tourists, but now also they were quiet. We bought some pizza from the K-market and Kupilka’s utensils as a souvenir to me. There is also the northernmost Alko there, so I had to buy a bottle of wine.

You can also start driving to the west towards Karigasniemi, which is another one of Utsjoki’s villages. This road has been said to be the most beautiful one in Finland. At least that’s what the Santa told us in Rovaniemi. He was surprised we didn’t take that road, but we just didn’t have time for everything.

As you reach Utsjoki from the south, the first thing greeting you are the old church houses. They show us how it looked like there before the markets and gas stations. The small houses are very moderate, but suit the environment perfectly.

The church itself rises high on the other side of the road. This greystone church built in 1853 is the northernmost church in the European Union. The church houses were actually built there next to the church for people who came to church from a long distance. Together with church they form the Utsjoki church landscape, which is in protection of the National Board of Antiquities.

On an April Thursday Utsjoki was very quiet. Even our host had gone to Inari and just left us the key to the door. We didn’t see many people during our stay. It would be a tempting idea to go to Utsjoki in the middle of July, when the fishing season is at its hottest. I don’t think we’d get half of a house with 70 euros then.

It would still be nice to Utsjoki at its busiest. And it would be wonderful to see the cars glide across the bridge to Norway again.