Meri on vahvasti läsnä Turkissa. Suuresta maasta löytyy toki Kappadokian kaltaisia ylänköjä sekä sisämaata, jossa sijaitsee esimerkiksi pääkaupunki Ankara. Maata kuitenkin ympäröi kolmella sivulla vesi: pohjoisessa Mustameri, etelässä Välimeri, sekä niiden välissä Bosporin salmi. Minä tein pari vuotta sitten matkan Turkin kolmeen kohteeseen, joissa kaikissa päädyimme merelle – tai ainakin lähelle sitä.
Matkamme ensimmäinen etappi oli pitkä viikonloppu Istanbulissa, jossa kävimme laivaristeilyllä Bosporin salmella. Halvimmin matkan olisi tehnyt Euroopasta Aasian puolelle vievällä reittilautalla, mutta me hyppäsimme risteilylaivan kyytiin ja ajelimme ylös ja alas salmea. Matkan varrella oli monia upeita rakennuksia, ja kerrankin oli mahdollista nähdä kaksi maanosaa niin selkeästi vierekkäin, mutta erillään. Topkapin palatsin kurkistaessa Sultanahmetin kaupunginosan kärjestä oli mahdollista kuvitella, millainen näky aikoinaan kohtasi matkaajia, jotka saapuivat kaupunkiin meriteitse.
Istanbulin miljoonakaupungin jälkeen matkasimme pieneen Datcan kaupunkiin. Datca sijaitsee kapeassa niemessä Marmariksesta länteen. Varsinainen rantalomasesonki oli lokakuussa jo ohi, minkä vuoksi kävin meressä uimassa vain pari kertaa. Toinen näistä kerroista kuitenkin tapahtui suoraan veneestä, jolla ajelimme rantaa pitkin. Koko veneretkemme ajan Datcan rantaviiva oli toisella puolella, kun taas toisella puolella kohosi Kreikalle kuuluva Symin saari. Maiden välinen raja olisi ollut ajan puolesta mahdollista ylittää tuosta vain, kuten monet ovat tehneetkin.
Datcan läheltä on Symin saarelle lyhimmillään noin viiden kilometrin matka. Tuota kohtaa salakuljettajat käyttivät jo silloin kuljettaakseen pakolaisia rajan yli Kreikkaan. Tuolloin vuonna 2014 pakolaisvirta oli vielä maltillista ja suurta vyöryä ei osattu edes ennustaa.
Suuri pakolaisvyöry alkoi vuonna 2015 ja yksi keskeinen reitti salakuljetukselle on ollut Turkin Bodrumista Kosin saarelle. Me teimme tuon laivamatkan vuonna 2014 täysin laillisesti passeja vilauttamalla. Kävimme Kosilla katsomassa Hippokrateen puuta ja yritimme päiväoluelle terassille, joka sattuikin olemaan koko torin ainoa moskeijan alakerrassa oleva ravintola. Söimme sitten jäätelöä. Vasta vuotta myöhemmin Kosin rannat nousivat otsikoihin pakolaisten rantauduttua sinne suurina joukkoina.
Meri tosiaan on Turkissa vahvasti läsnä ja niin se on myös Kreikassa. Maihin virtaa suuret määrät turisteja makaamaan niiden hiekkarannoilla ja uiskentelemaan kirkkaissa vesissä. Nyt maihin virtaa myös pakolaisia, jotka yrittävät niiden kautta päästä muualle Eurooppaan. Tilanne aiheuttaa lisäjännitettä näille kahdelle jo valmiiksi riitaisalle maalle.
Kun aamuisin istuin Datcan asuntoni parvekkeella ja katselin edessä kohoavaa Symin saarta, näytti se olevan ihan siinä vieressä. Voin hyvin kuvitella, miten pitkän matkan jo tehnyt pakolainen katselee samaa näkyä ja ajattelee Euroopan olevan jo aivan käden ulottuvilla. Meidän matkamme tuolla merellä vain ovat hyvin erilaiset, kun minä pääsen etenemään oman passini turvin mihin vain. Toisten matka on paljon vaikeampi.
Netin keskustelupalstoilla on viime vuodesta asti keskusteltu pakolaisvirran vaikutuksesta tuttuihin lomakohteisiin, kuten Kosin saareen. Keskustelijat pelkäävät turvallisuuden, ja myös mukavuuden, puolesta. Onko kivaa viettää lomaa, jos vieressä on juuri merestä rantautunut perhe? Ehkä juuri nyt olisikin oikea aika matkustaa näihin kohteisiin ja osoittaa siellä jonkinlaista solidaarisuutta tulijoita kohtaan. Jos nyt ei heti ala auttamistoimiin, voisi vaikka suoda ystävällisen katseen, joka osoittaisi, että heilläkin on arvonsa.
Helsingin sanomissa oli jokin aika sitten juttu kosilaisista ihmisistä, jotka ovat auttaneet saarelle rantautuneita pakolaisia: yksi kalastaja hakee omalla veneellään ihmisiä ylitäysistä veneistä, kun taas vanhat naiset saapuvat pitämään seuraa juuri saapuneille ihmisille. Tällaisilla pienillä teoilla he osoittavat, että saarelle ovat tervetulleita kaikki.
Olisikin kauhea ajatus, jos Kosille ja muille Välimeren saarille olisivat tervetulleita vain meidän kaltaisemme länsimaiset turistit rahapusseinemme, kun taas idän suunnasta pakenevat saisivat rauhassa hukkua pois.
No Comments