Kun kolmatta linjaa takaisin, kuljen kerran / niin tiedän yhtä en ostaa saa. / On nuoruusaika tuo jäänyt taa.
Alkoiko sävel soida päässä? Niin arvelinkin.
Vaikka Juha Vainion sanoissa on paljon melankoliaa taakse jääneestä nuoruudesta ja siitä, kuinka kaikkea ei kuitenkaan voi rahalla ostaa, on tämä Fredin levyttämä kappale edelleen ikisuosikki Kalliossa. Jos kesäyönä jättää parvekkeen oven auki, voi jossain vaiheessa varmasti kuulla iloisen seurueen laulavan tätä klassikkoa.
Kolmas linja Helsingin Kalliossa on yksi harvoja katuja, joiden nimen kaikki suomalaiset tunnistavat. Harva on kuitenkaan tietoisesti käynyt tuolla kadulla, sillä sen varrella ei sijaitse kuuluisia kohteita. Se saa alkunsa Hämeentieltä ja lähtee hiljalleen kohoamaan aina vain ylemmäs, kunnes saavuttaessaan ensimmäisen näkymän Linnanmäelle laskee jyrkästi alas Helsinginkadulle. Kadun varteen jää kuitenkin monta paikkaa, joiden takia kannattaa tehdä vierailu tuohon osaan Kalliota.
Jos haluaa nostalgisoida, voi pysähtyä jo ensimmäisessä risteyksessä, jossa sijaitsee edelleen laulussa mainittu Oiva. Tänä päivänä Oivaan kannattaa mennä edullisen viinin, karaoken tai tuhdin lounaan perässä. Portsaria sieltä ei enää löydä, joten lantit voi jättää taskun pohjalle.
Seuraavasta risteyksestä löytyy paras paikka ottaa valokuva komeasta Kallion kirkosta. Siltasaarenkadun kulmasta katsottuna kirkko kohoaa kohti taivasta Kallion korkeimmalla kohdalla, eikä tässä kohdassa ole enää mitään estettä kameran ja kirkon välissä.
Kolmas linja on Kallion linjoista pisin, noin 900 metriä. Se päättyy Helsinginkatuun, jonka toiselta puolelta nousevat portaat Linnanmäelle. Lapsena en voinut kuvitellakaan, että pääsisin joskus kotikatuani pitkin huvipuistoon. Kun Kotkasta lähdettiin Linnanmäelle, oli kyseessä aina suuri operaatio – useimmiten kävimmekin huvipuistossa Helsinki Cupin aikaan. Silloin kun oltiin jo valmiiksi kaupungissa.
Minun mielestäni Kolmas linja on kuitenkin tänä päivänä ennen kaikkea ravintolakatu. Harvat tulevat edelleenkään Kolmannelle linjalle ruoan ja ravintoloiden perässä, vaikka kyllä kannattaisi. Jos Oivan tuhti lounas ei houkuttele, seuraavasta korttelista löytyy Kolmon3n, jonka New York Times nimesi viime kesänä ravintolaksi, johon Helsingissä kannattaa hakeutua illallistamaan. Heti tien toiselta puolelta löytyy minun mielestäni Helsingin – ja ehkä koko Suomen – parasta thairuokaa. Lemon Grassiin sai ennen opastaa etsijöitä tämän tästä, sillä vanha Ruokabaari-kyltti hämäsi monia. Nyttemmin kyltti on hävinnyt ja tilalla ovat vihreät Lemon Grass -teippaukset. Ravintola on pieni ja hikinen, joten varsinkin kesällä kannattaa harkita ruoan ottamista mukaan vaikka läheiseen Tokoinrantaan.
Muutama vuosi sitten Kolmannen linjan ja Suonionkadun kulma koki muutoksen, kun pieni kioski Sandron kulma muuttui ravintola Sandroksi. Siitä tuli hetkessä yksi kaupungin suosituimmista paikoista, eikä pohjoisafrikkalaisen ruoan ääreen ollut mitään asiaa ilman pöytävarausta. Nyt huuma on hieman taittunut, sillä Sandroon pääsee myös Eirassa, sekä lounaalle Kampin kauppakeskuksessa. Kulma on kuitenkin säilyttänyt asemansa yhtenä kadun keskipisteistä, sillä Sandron ympäriltä löytyvät myös kahvila Good Life Coffee, japanilaisravintola Roji, sekä Kolmos3n luoteissiipi Loung3.
Jos nälän sijaan Kolmannella linjalla vaivaa jano, kannattaa Oivan lisäksi pistäytyä kulman takana Siltasaarenkadun puolella Ompussa, jossa ei tarvitse olla yksin aamuyhdeksältäkään. Voi käydä myös legendaarisessa Sirdiessä, josta kolmen pöydän lisäksi löytyy ikivanha jukebox, tai Toverissa, joka on esiintynyt myös elokuvassa Pekka ja Pätkä pahassa pulassa. Toverissa on muuten keskiviikkoisin klo 20 legendaarinen tietovisa, johon kannattaa mennä joukkueena testaamaan tietämystään. Taso on ollut viime vuosina niin huikea, että omasta takavuosien menestyksestä voi enää vain haaveilla.
Jos jaksaa kävellä melkein Kolmannen linjan päähän, löytää sieltä kaksi hyvin erilaista juomaravintolaa. Aivan mäen päällä, kadun vasemmalla puolella, on Kipinä: vasta äskettäin avattu sporttibaari, jollaisia ei Kalliossa ole juuri nähty. Baari vaikuttaa kuitenkin löytäneen asiakaskuntansa, ja jokaiselle eri urheilulajia tuuttaavalle näytölle on omat katsojansa. Oikealla puolella taas on Pub Pressapari, joka on paljon perinteisempi kalliolainen kaljabaari. Tiedättekö muuten, keneen presidenttiin tällä viitataan? Jos ette millään keksi, löydätte vastauksen alempaa englanninkielisestä osiosta.
Kolmannella linjalla voi viettää railakkaan illan jos toisenkin. Löytyy sen varrelta toki myös paljon asuntoja, Helsingin seurakuntayhtymä sekä päiväkoti, jonka olemassaoloa ei moni ohikulkija edes huomaa. Kadulle voi siis eksyä muustakin syystä.
Elämä Kolmannella linjalla koki huipennuksensa muutama kesä sitten, kun Kallio Block Party käynnistettiin katua pitkin kulkevalla saattueella, jonka kärjessä kulki Fredi laulaen Oivasta ja Lindbergin Antista. Saattue päättyi meidän parvekkeemme alla olevalle lavalle, jolle Fredi nousi esiintymään. Esityksen jälkeen katu täyttyi sadoista juhlijoista, jotka juhlivat kesäyötä ja Kalliota, jossa kuitenkin saa vielä olla ja elää.
———————————————————————————————–
There is one street in Helsinki, that almost everyone in Finland knows. It’s represented in a song that talks about the lost youth and how you can’t buy it back with money. In that song the singer walks along Kolmas linja – the Third Line – which is the longest of five lines that run through the district of Kallio. If you leave your balcony door open on a summer night, you can be sure to hear this song at some point – performed by a happy group going to a restaurant or returning from one.
The approximately 900 metres long street runs between the big streets Hämeentie and Helsinginkatu, and ends up at the Linnanmäki amusement park. When I was a child I couldn’t imagine one day living so close to Linnanmäki, as we always had to travel far to get there. In the corner of Kolmas linja and Siltasaarenkatu you can also find the best spot to take a picture of the colossal Kallio church. This art nouveau -styled church, which was designed by Lars Sonck, rises high on top of the highest spot in Kallio, which itself means ’the rock’.
For me Kolmas linja is most of all a street full of restaurants and bars. Not many people come to Kolmas linja to find restaurants, but they should! You can find some of the best food in the city there. You can find Kolmon3n, which was mentioned as a good place to eat by the New York Times last summer. You can find probably the best thai food in Finland in Lemon Grass, which is a bit hard to find, but definitely worth the search. And you can find Sandro, very good north african food, along with other excellent places to eat.
And – of course, because we are in Kallio – you can find bars there. If you want drinks at 9 o’clock in the morning, Ompu is your place, because you never have to be alone there. If you want to see something very Finnish, you visit either Oiva, which is also mentioned in the song about the street, or Toveri a few blocks up. If you want to watch sports while you drink, you can head to Kipinä closer to Linnanmäki. Right across the street from Kipinä is a bar called Pub Pressapari, which means Pub Presidential Couple. The president that the name refers to is Tarja Halonen, the first female president of Finland, who used to live in that house and was a proud citizen of Kallio district.
But if you want to experience something even more exotic, you go to Sirdie. It is a small bar with three tables and a jukebox, and has been that way for decades. About a year ago Helsingin Sanomat called it a haven, where everyone can sit together in peace. In a world of clean trendy bars it’s an odd ball, that you have to see for yourself.
So you can spend a happy evening or a few at Kolmas linja. One of the happiest evenings at the street was in August 2013, when the Kallio Block Party was held there. The party started with a procession down the street with the crowd singing the title song. The crowd was lead by the original singer of the song, who is now 70+ years old and husband of the former mayor of Helsinki. After his performance the street was filled with happy people having fun, because that’s what Kallio is all about.
No Comments