Aasia Lasten kanssa Sri Lanka

Lapset liikkumaan matkalla: snorklausta Sri Lankassa

Muistatteko vielä Reiman lanseeraaman Kidventure-haasteen, josta kirjoitin viime syksynä? Sen tarkoituksena on saada lapset liikkumaan enemmän – ja vielä sillä tavalla, että liikkumaan lähtee koko perhe. Minä lupasin silloin, että meidän perheemme ottaisi jokaisella matkallaan ohjelmaan yhden uuden liikuntamuodon, jonka opettelisimme.

Sri Lankassa alkuvuodesta viettämämme kuukausi oli yhtä ulkoilua ja liikkumista koko aika. Siirryimme usein paikata toiseen ja tutustuimme ympäristöihin niin paljon, kun paahtava aurinko ja helle antoivat myöten. Uimme lähes joka päivä, sillä vain kahdessa majapaikassamme ei ollut suoraa uintimahdollisuutta. Näistäkin toisesta kyllä kävelimme joelle uimaan.

Liikuntalaji, jonka kuitenkin otimme Sri Lankassa ohjelmaan ihan uutena tuttavuutena, oli snorklaaminen. Vaikka olemme aiemmin matkailleet niin Kaakkois-Aasiassa kuin Karibiallakin, emme ole juuri snorklaamiseen perehtyneet. Minä olin aiemmin kokeillut sitä kerran Thaimaassa Phi Phi -saarille suunnanneella retkellä. Silloinkaan ei tosin voi puhua oikeasta snorklaamisesta, sillä lähinnä kelluin maski silmillä sadan muun turistin seassa ja tuijotin ympärillä säntäilleitä kaloja.

Jungle Beach

Aiemmin meidän perheemme snorklailuja ovat estäneet lähinnä se, että lapset eivät ole olleet tarpeeksi uimataitoisia. Vaikka vanhin olisikin ollut, on pienin ollut vielä liian riippuvainen minusta, että olisin voinut lähteä snorklausretkille. Nyt tilanne alkaa olla hyvä, kun vanhin ui sujuvasti, ja keskimmäinenkin alkaa olla hyvä uimari – eikä ainakaan pelkää sukeltelua.

Sri Lankassa on hyvät mahdollisuudet snorklaamiseen: rantaviivaa on paljon ja sen edustalla on monenlaista maisemaa. Kalpitiyassa majapaikkamme isäntä olisi mielellään vienyt veneellään snorklauspaikalle, mutta kahden tunnin pomppuinen venematka aikaisin aamulla ei kuitenkaan houkutellut tarpeeksi.

Jungle Beach

Suunnittelimme myös etelän Unawatunassa retkelle osallistumista, mutta lähes satasen retki tuntui turhan arvokkaalta vaihtoehdolta, kun lapset eivät olleet vielä edes testanneet välineitä. Näin edessäni ihan todennäköisen vaihtoehdon, että he eivät maskia testattuaan suostuisi sitä enää päähänsä laittamaan – joskus kun epämukavuus saattaa tulla hyvinkin pikaisesti. En siis viitsinyt heti uhrata kokonaista lomapäivää ja satasta rahaa, vaan lähdimme kokeilemaan lajia vähän kevyemmin.

Tehdessämme retken Unawatunan kyljessä sijaitsevalle Jungle Beachille vuokrasimme erään perheen kioskista kaksi maskia ja snorkkelia kahdeksi tunniksi. Arvelin, että niillä minä ja kaksi lasta kokeilemme lajia sujuvasti vuorotellen. Tämä osoittautuikin ihan oikeaksi päätelmäksi, sillä kuusivuotias totesi hyvin nopeasti, ettei pitänyt lajista. Tämä tosin saattoi johtua myös varusteista, jotka eivät olleet hänelle täysin sopivat – kunnon välineillä hän olisi saattanutkin pitää siitä.

Jungle Beach

Minä ja esikoinen sen sijaan käytimme maksetut kaksi tuntia tehokkaasti hyödyksemme. Lähdimme testaamaan välineitä, jotka eivät ensin tuntuneet istuvan päähän millään. Maski vuoti ja vesi tuli sisään snorkkelin putkesta. Minä testailin erilaisia vaihtoehtoja, ja jaoin kokemuksia sitten eteenpäin lapselle. Aika pian saimme välineet yhteistyöhön kanssamme, ja pääsimme oikeasti harjoittelemaan snorklausta. Tämän prosessin olisimme tietysti ohittaneet osallistumalla johonkin opastetulle retkelle, jossa opas olisi osannut auttaa välineiden kanssa, mutta joskus täytyy mennä kantapäänkin kautta.

Jungle Beach

Snorklaamisessa oli ihanaa vapaus: kun työnsi päänsä veden alle, koko vedenpäällinen maailma tuntui katoavan. Muut uiskentelijat muisti vasta siinä vaiheessa, kun jonkun reisi oli yhtäkkiä omassa nenässä kiinni. Siinä myös tajusi rauhallisen snorklauspaikan arvon, kun ei tarvitsisi väistellä kuin kiviä ja kaloja.

Jungle Beach

Olen kuitenkin tyytyväinen siihen ratkaisuun, että aloitimme snorklaamisen näin kevyellä harjoittelulla. Kahdessa tunnissa pääsimme yhteisymmärrykseen välineiden kanssa, ja saimme vähän tuntumaa lajiin, mutta kaksi tuntia myös veivät mehut hyvin tehokkaasti. Meillä ei ollut käytössä räpylöitä, koska niillä olisimme joko törmäilleet muihin uimareihin tai ajautuneet turhan kauas rannasta, kun nyt kuitenkin tarkoituksena oli vain harjoitella rannan tuntumassa.

Jungle Beach

Tietenkin lapset olisivat halunneet heti lähteä uudelleen snorklaamaan – ja vielä mielellään vähän kauemmas ja pidemmäksi aikaa. Meidän matkaohjelmamme alkoi kuitenkin tuossa vaiheessa olla sen verran täynnä, että seuraavat snorklailut piti jättää myöhempään kertaan. Viimeisinä päivinä keskityimme vain tavalliseen uimiseen niin meressä kuin uima-altaissakin.

Jungle Beach

Minusta tuntuu, että seuraavaksi lähdemme sijoittamaan vähän rahaa omiin välineisiin. Mitään kalliita vaihtoehtoja emme edes harkitse, mutta kuitenkin sellaiset, jotka istuisivat juuri meidän päihimme. Niillä olisi sitten hyvä alkaa harjoitella vaikka mökillä sumeassa rantavedessä. Tärkeintä olisi kuitenkin tottua välineisiin ja siihen, että oppii hengittämään veden alla. Sekin oli nimittäin yllättävän vaikeaa: hengitys on pakko tasata hyvin rauhalliseksi, vaikka hengästyttäisi kuinka.

Jungle Beach

Varmaa kuitenkin on, että tulevia matkakohteita katsellaan myös snorklaamisen kannalta: missä olisi hyvät mahdollisuudet myös tämän uuden lajin harrastamiseen. Ehkä jonain päivänä sitten uskaltaudumme myös sinne vähän kauemmas rannasta trooppisten kalojen ja korallien luokse. Ennen sitä täytyy kuitenkin opiskella ahkerasti sitä, mihin snorklaaja saa mennä ja mitä siellä saa tehdä. Se kun on sitten täysin oma lukunsa.

Jungle Beach

You Might Also Like...

4 Comments

  • Reply
    Christa
    31 toukokuun, 2018 at 11:58 am

    Meidän lapset rakastuivat snorklaamiseen Thaimaassa puolitoista vuotta sitten. Kävimme siellä saariretkellä, jossa pystyi snorklaamaan ihan rantavedessä ja kaloja oli hurjasti. Meidän lapset ovat muutenkin vesipetoja ja heillä olikin maskit jo valmiina. Malediiveille lähdimme ihan snorklausmielessäkin ja lapset nauttivat kovasti. Aika jännää oli heidän kanssaan mennä riutalle keskelle merta, mutta meillä oli privaattiretki ja kaksi opasta mukana, jolloin kaikille lapsille riitti aikuinen seuraksi. Snorkkelit lähtevät mukaan myös Madagaskarille lauantaina. Räpylät tulevat kyllä tarpeeseen, jos on vähänkin virtausta ja pelastusliivit ovat minusta lapsilla ehdottomat snorklatessa vähänkin kauempana rannasta. Itsekin tykkään käyttää flytareita jos snorklaan keskellä merta, niin saa nauttia täysillä vain siitä merenalaisen elämän katselusta.

    • Reply
      Katja / Lähtöselvitetty
      31 toukokuun, 2018 at 10:32 pm

      Snorklaaminen on kyllä aika koukuttavaa. Minusta tuntuu, että meidän täytyy seuraavalla kerralla panostaa omiin välineisiin, ja ehkä jopa noihin pelastusliiveihin, niin ei tarvitse huolehtia liian syvälle ajautumisesta tai huonosti istuvista maskeista. Ihania snorklausmatkoja te olette tehneet! Minusta tuntuu, että mekin katsomme tästä eteenpäin rantakohteita myös vähän sillä silmällä, että pääsisi snorklaamaan.

  • Reply
    Kikka
    31 toukokuun, 2018 at 10:57 pm

    Räpylät kannattaa kyllä olla. Ne ovat pelastautumisväline, jos on ajautunut virran mukana tai epähuomiossa liian kauas rannasta. Ja maskin koko omille kasvoille on ensiarvoisen tärkeää. Mikään ei ole niin ikävää kuin vuotava maski. Se vie kaiken iloin koko hommasta. T. sukeltaja

    • Reply
      Katja / Lähtöselvitetty
      31 toukokuun, 2018 at 11:04 pm

      Kiitos Kikka vinkeistä! Nyt pysyttäydyimme tarkoituksella niin lähellä rantaa, että jalat ylettivät koko ajan hyvin pohjaan. Jo pelkästään maskiin ja snorkkeliin totuttautuminen vei aikaa. Mutta ehdottomasti harkitsemme omien välineiden hankkimista, sillä varsinkin lapsille vuokramaskien käyttäminen oli vähän hankalaa: yksi koko kun ei varmasti ole sopiva heille. Ja kun olemme hiukan harjaantuneet snorklaamisessa, ehkä uskaltaudumme oikein sukeltamaankin.

Leave a Reply