Rakas Joulupukki!

Joulu on jo ovella. Ainakin täällä Helsingissä katujen peitoksi on laskeutunut ohuenohut lumipeite, joka tosin sulaa pois jokaisen askeleen alla. Joululaulujen tahti on kaupoissa ja konttoreissa kiihtynyt sen verran vauhdikkaaksi, että tietää pukin jo kohta kolkuttelevan ovella.

Meillä joulu on lasten juhla. Lapset odottavat ja valmistautuvat ja innostuvat, kun taas me aikuiset lähinnä raahaudumme joulua kohti. Loppuvuosi on aina hankalaa aikaa: töiden puolesta maailma pitäisi tulla valmiiksi ennen Joulupukin saapumista, kun taas illat täyttyvät joulujuhlista, konserteista ja glögitilaisuuksista.

Lahjoissakin meillä panostetaan lapsiin: heitä Joulupukki muistaa, kun taas me aikuiset vedämme tyytyväisinä jalkaamme lahjavillasukat ja istumme sohvan nurkkaan konvehtirasian kanssa. Silloin on kaikki hyvin.

Tänä jouluna minä kuitenkin ajattelin tehdä Joulupukille toivelistan. Tämä lista heijastaa täysin alkuvuoden suunnitelmia: helmikuussa kun odottaa kovasti toivottu matka Vietnamiin. Vaikka Vietnamissa pärjää samoilla varusteilla kuin muissakin lämpimissä maissa, minä ajattelin pyytää Joulupukilta muutamia varusteita, jotka paitsi helpottavat minun matkustamistani, myös siirtävät matkustamista hieman lähemmäs niitä tapoja, jotka minä haluan ottaa käyttöön.

Palashampoo

Meidän perheessämme on neljä matkustavaa naisihmistä. Minun hiukseni alkavat olla ankeat keski-ikäisen ihmisen hiukset, mutta lasten hiukset pitenevät ja paksuuntuvat vuosi vuodelta. Meillä siis pestään hiuksia aika ahkerasti.

Tähän asti olen noudattanut matkoilla sitä, että olemme ostaneet heti kohteesta shampoon ja hoitoaineen, joita sitten on käytetty koko matkan aika. Kun aineita käyttää useampi ihminen neljän viikon matkan ajan, tulevat pullot suhteellisen hyvin tyhjennettyä ennen kotimatkaa, eikä jälkeensä tarvitse jättää vajaita shampoopulloja.

Silti minä olen ajatellut siirtyä ainakin matkoilla palashampoon käyttäjäksi. Tähän tietysti sisältyy suuri riski, koska olen kuullut lukuisia tarinoita liimatukasta, jonka palashampoo saa aikaan. Erityisesti kaikki ekologisemmat versiot kuulemma vaativat paljon totuttelua ennen kuin hiuspohja ja oma silmä tottuvat lopputulokseen.

Käynkin suurta pohdintaa sen suhteen, otanko vain pienen askeleen ja hankin ilmeisesti hieman armollisemman Lushin palashampoon, joka kuitenkin sisältää täsmälleen samoja aineita kuin perinteiset pulloshampootkin, vai hyppäänkö suoraan ekologisimpaan vaihtoehtoon, ja kävelen sitten hiukset liimaisina päänahkaa pitkin. Ehkä Joulupukki tekee tämän valinnan minun puolestani.

Palashampoon käyttäminen on kuitenkin paitsi ympäristöasia, myös käytännöllinen valinta. Vaikka Vietnamiin jaksaisi kantaakin shampoopulloja, ei pienestä shampoopalasta jää jälkeen minkäänlaista muoviroskaa, ja myöhemmin sen voi huoletta pakata myös käsimatkatavaroihin. Tähän asti hiustenpesut on pitänyt tarkasti laskea sen mukaan, minkä kokoisen pullon saa mahtumaan litran pussiin.

Iso pullo aurinkorasvaa

Kosmetiikkaan liittyvät muutenkin monet matkustamiseen liittyvät lahjatoiveet. Olen jo pitkään yrittänyt vaihtaa matkoilla mukanani kulkevaa kosmetiikkaa kompakteihin pakkauksiin, ja jättää kaiken turhan pois. Esimerkiksi meikkejä en näillä koko perheen matkoilla kanna mukana ollenkaan: ei niitä paljon kannata kasvoihin sutia siinä uimarannan ja altaan väliä kulkiessaan.

Yksi kosmeettinen tuote, jota ilman ei kuitenkaan kannata lähteä mihinkään, on aurinkorasva. Viime tammikuussa me kulutimme kuuden hengen voimin yhden puolen litran pullon aurinkorasvaa, jonka suojakerroin oli 50. Tällä kertaa en aio lähteä matkaan yhtään pienemmän pullon kanssa. Auringolta suojautuminen on lasten kanssa ehkä matkan tärkein asia, koska auringon pitkäaikaisten vaikutusten lisäksi palaminen on tuskallista myös sillä hetkellä. Joka matkalla joku onnistuu käräyttämään itsensä ainakin kerran, mutta mikä lopputulos olisikaan ilman kunnon aurinkorasvaa?

Aurinkovoiteessakin yritän tällä kertaa hankkia hieman ekologisemman vaihtoehdon. Me olemme tähän asti tyytyneet apteekin halvimpiin tuotteisiin, jonka tuntuman ja tuoksun kyllä tuntee vielä pitkän ajan jälkeenkin. Nyt yritän löytää tuotteen, joka paitsi olisi mahdollisimman mukava iholla ja nenälle, myös jättäisi mahdollisimman vähän hiukkasia Vietnamin vesistöön.

Kuukuppi

Matkoilla minun tavoitteeni on jättää mahdollisimman vähän jätettä jälkeeni. Toki tätä on hyvä noudattaa myös kotona, mutta erityisesti viime talven matka Sri Lankaan osoitti sen, kuinka alkeellisella tasolla kohdemaan jätehuolto saattaa olla. Kaikki ne roskat, jotka me jätämme siellä jälkeemme, lojuvat teiden varsilla vielä pitkään meidän lähtömme jälkeenkin.

Myös Vietnam on tunnettu jätemääristään: esimerkiksi entinen paratiisisaari Phu Quoc on tarinoiden ja kuvien mukaan täynnä jätettä, ja idyllisten rantakuvien takana odottavat jätevuoret. Minä en halua lisätä noita vuoria yhtään.

Tämä seuraava toive on ehkä sitä luokkaa, ettei sitä kannata Joulupukilta pyytää, mutta ehkä Joulumuori osaa auttaa sen kanssa. Naisena nimittäin tuotan erittäin helposti jätettä, joka hajoaa todella huonosti. Sri Lankassa kiitin onneani siitä, ettei mukana ollut enää yhtään vaippaikäistä lasta, koska kertakäyttövaippojen jättäminen niiden jätevuorien päälle olisi ollut tuskallista. Itse kuitenkin jätin sinne aika monta kertakäyttöistä terveyssidettä, koska vaihtoehtoja ei silloin juuri ollut.

Tällä kerralla aion ainakin yrittää toista keinoa: kuukuppi on ekologinen ja kestävä vaihtoehto, josta ei jää jälkeen minkäänlaista jätettä. Toivotaan, että se osoittautuu hyväksi vaihtoehdoksi, koska sillä ratkaisisin tämän piston sydämessäni kertaheitolla.

Kestopillit lapsille

Toinen suuri jätteiden aiheuttaja matkoilla ovat muovipillit. Vaikka nyt on sosiaalisessa mediassa näkynyt paljon vitsailuja siitä, kuinka ihmiset tuhoavat maapalloa matkustaessaan, mutta kieltäytyvät muovipilleistä, minusta muovipillit ovat ainakin meillä suuri ongelma. Toki meidän päästömäärämme kohoavat taivaisiin jo menolennolla Vietnamiin, mutta silti minun mielestäni me voimme tehdä parempia valintoja muissa asioissa.

Kolme lasta juo kolmen tai neljän viikon matkan aikana aika monta juomaa, johon sujautetaan automaattisesti muovipilli. Erityisesti rantakohteissa pillit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus, vaikka juominen onnistuisi lasin reunasta aivan yhtä hyvin.

Minä olenkin ajatellut tällä kertaa kokeilla kestopillejä. Toki ihmiset pärjäisivät kokonaan ilman pillejäkin, mutta toisaalta monissa kohdissa niistä on lapsille myös paljon hyötyä. Ja ehkä omat kestopillit toisivat kuitenkin juomahetkeen sen saman juhlallisuuden ja loman tunnun, jonka pilli jääkylmässä juomassa saa aikaan.

Kestopillejä valmistetaan tänä päivänä niin teräksestä kuin lasistakin, mutta minä taivun tässä vaiheessa kuitenkin muovisten vaihtoehtojen puoleen. Paksusta muovista valmistetut kestopillit kun luultavimmin kestävät parhaiten matkustamista, ja kuitenkin ovat askel parempaan suuntaan.

Samalla voisin toivoa myös itselleni uutta vesipulloa. Meillä on kotona kaikenlaisia versioita, joista mikään ei kuitenkaan ole vielä ollut sellainen, joka olisi minulle täydellinen. Olen kovasti tykännyt eräistä lasten metallisista sponsoripulloista, jotka kuitenkin ovat aikuiselle turhan pieniä. Toisaalta meillä on suuria metallisia retkipulloja, jotka kuitenkin litran kokoisina ovat vähän turhan isoja matkalle.

Tällä matkalla aion myös kokeilla Life Straw -vesipulloa, joka meille hankittiin jo ennen Sri Lankan matkaa. Silloin ei rohkeus vielä riittänyt juomaan vesijohtovettä, vaan täytimme omia pullojamme kaupan isoista vesitonkista. Sen jälkeen olen kuitenkin kuullut kyseisestä pullosta niin paljon kehuja, että Vietnamissa sitä on kokeiltava.

Takki kylmempiä kelejä varten

Trooppisiin maihin ei yleensä ole tarvetta ottaa mukaan lämpimiä vaatteita, mutta toisaalta yllätyksiäkin tulee vastaan: viime talvena minä nukuin yhden Sri Lankan Nuwara Eliyassa viettämämme yön pitkissä trikoissa, villasukissa ja fleece-takissa.

Suuri ongelma on myös aina se, kuinka Suomessa pääsee lentokentälle ja sieltä pois keskellä talvea, kun on matkustamassa lämpimään kohteeseen. Monet edelliset kerrat olemme käyttäneet minun veljeäni, joka on ystävällisesti vienyt meidät lentokentälle, ja taas muutaman viikon päästä hakenut sieltä. Talvitakit ovat säilyneet hyvin autossa sen aikaa. Vietnamiin kuitenkin lähdemme jo aamulla aikaisin: ensimmäinen lento Dohaan lähtee klo 9, joten lentokentällä pitää olla viimeistään seitsemään mennessä. Niin aikaisin en viitsi ketään herättää meitä viemään lentokentälle, joten niin jäävät myös talvivaatteet meidän huoleksemme.

Joulupukilta pyydänkin nyt itselleni kevyttoppatakkia. Haluaisin pyytää kevytuntuvatakkia, mutta suhtaudun edelleen varauksella untuvaan materiaalina. Toki markkinoilla on myös takuuvarmasti eettisesti tuotettuja untuvatuotteita, mutta niiden hintalappu on aivan toista luokkaa. Minä kun en kuitenkaan tarvitse takkia, joka oikeasti kestäisi kylmiä kelejä, voin hyvin tyytyä myös synteettiseen täytteeseen.

Tärkeintä takissa on se, että sen saisi tarvittaessa pieneen tilaan. Että se päällä tarkenisi siirtyä lentokentälle keskellä helmikuuta, jonka jälkeen sen voisi taitella pieneen kasaan rinkan ylätaskuun. Sieltä sen voisi sitten kaivaa esiin, jos päädymme Vietnamin pohjoisempiin osiin, jossa keskellä talvea lämpötila on hädin tuskin plussan puolella. Lapsilla tuollaiset takit jo onkin, joten samanlainen olisi hakusessa itsellekin.

Täydelliset reissukengät

Tämä on vaikea toive Joulupukille, koska mistä hän voisi tietää, mitkä kengät sopivat minulle täydellisesti. Näitä pitäisi ehkä käydä sovittamassa itse.

Tavoitteena olisi kuitenkin saada kengät, jotka jalassa voi mennä missä tahansa. Ne jalassa voisi kävellä kaupungilla, mutta toisaalta myös kiivetä mäelle. Juhliin niiden ei tarvitse taipua, koska hienommat ravintolat jätämme taatusti väliin. Rannallekin voin siirtyä sandaaleissa, mutta mieluusti ottaisin mukaani vain nämä kengät niiden rantasandaalien lisäksi.

Ehkä myös tästä tulee se matka, jolle en enää raahaa mukana Las Palmasista kymmenen vuotta sitten ostettuja keinokuituisia mekkoja ja housuja, vaan pakkaan ihan järkeviä vaatteita. Täytyy vain ensin määritellä, mitä ne järkevät vaatteet Vietnamiin ovat, ja mitä rinkkaan oikein mahtuu.

Ja koska uskon, että nämä lahjatoiveet eivät löydy sieltä Joulupukin vakiohyllystä, hän ottaa varmasti mielellään vastaan suosituksia hyviksi koetuista tuotteista.

Mitä tuotteita te käytätte matkoilla? Millaisia matkustamista helpottavia tuotteita olette hankkineet?

Minä ja Joulupukki kiitämme! Hyvää joulua kaikille!