Kaupallinen yhteistyö: World Vision
Kun pitkän matkapäivän jälkeen huuhtelin pölyjä pois Phnom Penhin Courtyard Marriotissa, en vielä arvannut, miten paljon tulisin vettä ajattelemaan seuraavien päivien aikana. Silloin olo oli vielä huoleton ja nautin lämpimästä suihkusta pitkän päivän jälkeen. Kylpyhuoneesta löytyi juomavettä, ja lisäpulloja olin napannut matkaan bussin kylmälaukusta. Suomalaisen on tärkeää juoda kuumassa ilmastossa.
Puhtaasta vedestä on kuitenkin tullut maailmanlaajuisesti luksustuote. Rikkaat länsimaat käyttävät puhdasta vettä golfkenttien kastelemiseen ja uima-altaiden täyttämiseen. Muualla maailmassa taas taistellaan puhtaasta vedestä, jonka arvellaan kohta olevan öljyä arvokkaampi luonnonvara.
Olemme jo pitkään nähneet kuvia afrikkalaisista lapsista, jotka kantavat vesikanistereita monien kilometrien matkoja. Tämä sama todellisuus on vastassa monessa muussakin paikassa – myös Kambodzassa.
World Visionin ohjelmatyöllä Kambodzan Santukissa on kolme pääpainopistettä: vahvistaa lasten koulutusta, poistaa väkivallan perintö, ja parantaa ravitsemuksen ja puhtaan veden saantia. Näistä puhtaan veden saanti vaikuttaa ensin yksinkertaiselta operaatiolta, mutta se on itse asiassa kaiken hyvinvoinnin edellytys.
Puhtaan veden vähyys nimittäin vaikuttaa kaikkeen: kun lapsella on vain likaista vettä juotavana, hän väsyy ja sairastuu. Monet lapset kärsivät ripulista, mikä jo itsessään estää kouluun menemisen. Lapset joutuvat olemaan paljon pois koulusta ripulin takia, minkä vuoksi he eivät ehdi myöskään oppia tarpeeksi. Iso osa kambodzalaisista lapsista päättää kuusivuotisen peruskoulun oppimatta lukemaan.
Sairastavat lapset myös vaikeuttavat perheiden elämää: lääkäri- ja lääkekulut syövät perheiden vähäisiä varoja. Vanhemmalla on valittavana, jättääkö lapsen sairastamaan yksin kotiin vai jääkö perheeltä sinä päivänä ruokarahat ansaitsematta. Santukissa monet vanhemmat tekevät töitä naapureiden viljelmillä, mutta vanhempien on hankala lähteä kauas pellolle, jos kotona on sairas lapsi.
Me tutustuimme kolmen päivän aikana hienoihin asioihin, joita on saatu World Visionin tuella aikaan. Näimme kouluja ja lasten kerhoja; aktiivisia yhteisöjä, jotka ovat yhdessä ryhtyneet toimimaan; sekä perheitä, jotka ovat löytäneet itselleen toimeentulon. Näillä millään ei kuitenkaan ole merkitystä, jos ihmisillä ei ole mahdollisuutta puhtaaseen veteen. Jos ruoka valmistetaan likaiseen veteen, ja kaikki peseytyminen tapahtuu joessa, jossa on mm. eläinten ulosteita, taudit leviävät nopeammin kuin niitä ehtii kukaan hoitamaan.
World Visionin kummimatkoilla on perinne, että matkan jälkeen kummit keräävät lahjoituspotin johonkin kohteeseen, joka on koskettanut heitä. Me keksimme paljon hyviä lahjoituskohteita, mutta tärkeysjärjestyksessä nousi aina kärkeen puhdas vesi ja sen saatavuus.
Tästä syystä me päätimmekin kerätä lahjoituspotin siihen, että saamme rakennettua yhden vesitornin. Tästä tornista 30 taloutta saa puhdasta vettä suoraan omalle tontilleen – sitä ei tarvitse enää hakea kauempaa.
Kolmekymmentä taloutta ei kuulosta suurelta määrältä ihmisiä, mutta vaikutus on valtavan suuri. Yhdessä taloudessa saattaa asua vanhempien lisäksi neljä tai viisi lasta, ja lisäksi vielä isovanhempia, tätejä ja setiä. Ja vaikka laskisimmekin vain kuuden hengen talouden perusteella, puhdasta vettä saa tästä yhdestä tornista 180 ihmistä.
Tärkeää vesitornin rakentamisessa on myös se, että sitä hoitamaan perustetaan komitea. Asukkaat valitsevat komitean jäsenet joukoistaan äänestämällä, ja heidän tehtävänsä on pitää huolta siitä, että vesitorni toimii sovitulla tavalla.
Komiteoiden perustamisessa on myös se etu, että niiden kautta yhteisöt tottuvat toimimaan yhdessä. Punaisten khmerien valtakausi jätti Kambodzaan perinteen, että kaikki pitävät huolta vain itsestään – suvut ja perheet hajosivat omille teilleen. Vasta hiljalleen kyläyhteisöt ovat alkaneet tekemään yhdessä töitä olojen parantamiseksi.
Me emme kuitenkaan saa kerättyä vesitornia varten tarvittavaa 6000 euroa yksin, vaan tarvitsemme siihen kaikkien teidän apua. Pienikin rahasumma auttaa, ja 30 eurolla voi varmistaa puhtaan veden ja aivan uudenlaisen tulevaisuuden yhdelle lapselle. Puhtaasta vedestä käynnistyy hyvien asioiden ketju: vesi on alku terveydelle, koulutukselle, osaamiselle ja toimeentulolle: uudelle sukupolvelle joka pääsee köyhyyden kierteestä pois.
Osallistuminen on helppoa: tämän linkin kautta voit ottaa osaa keräykseen.
Toivottavasti ensi jouluksi saamme kaikki yhdessä mieluisan lahjan: valokuvan vesitornista, joka on noussut Santukiin meidän apumme mahdollistamana.
Tämä postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomen World Visionin kanssa. Maksoin itse matkani, mutta saan korvauksen tuottamastani materiaalista.
Jos sinä olet koskaan harkinnut kummilapsen ottamista jostain maailman köyhimmistä maista, voit tehdä sen äärimmäisen helposti tämän linkin kautta. Esimerkiksi jutun alkupuolelta löytyvän kuvan kaksospojat Chamrern ja Chamrong odottavat edelleen omia kummeja.
2 Comments
Tepa
7 joulukuun, 2019 at 9:47 amVietin 10 vuotta sitten talven Kambodzassa työn takia. Asuin Siem Reapissa ja kuljin usein myös Phnom Penhissä. Vierailin usein Tonle Sap -järven kylissä ja niiden kouluissa. Kokemukset olivat tosi koskettavia, avartavia ja mieleenpainuvia. Seuraan juttujasi Kambodzasta suurella mielenkiinnolla. Kiitos, että tuot kambodzalaisten arkea esille. Toivotaan, että uusi vesitorni nousee pian! Lahjoitus tehty.
Katja / Lähtöselvitetty
8 joulukuun, 2019 at 9:40 amKiitos Tepa! Me teimme myös pikaisen vierailun Tonle Sap -järvelle, ja todellisuus siellä on aika uskomaton. Monia kylistä on tänä päivänä valjastettu turismin käyttöön, mutta toivottavasti rahaa menee mahdollisimman paljon kylien asukkaille. Ainakin meidän kuljettajamme oli kylästä, ja teimme ostoksia kylän kaupassa.
Ihanaa, että sinulla on kokemuksia Kambodzasta ja sen ihmisistä. Maa muuttuu kovaa vauhtia, mutta toivottavasti vain parempaan suuntaan. Suuri kiitos lahjoituksesta!