Näin liikut julkisilla Berliinissä

Berliini on ihanien kaupunginosien kaupunki. Pelkästään keskusta-alueelta löytyvät nähtävyyksien Mitte, lapsiperheiden Prenzlauer Berg, idän sydän Friedrichshain, etnisen värikäs Kreuzberg, valtava puistoalue Tiergarten ja läntisen elämän kehto Charlottenburg, sekä hieman kauempaa esimerkiksi asuinkaupunginosat Pankow, Neukölln, Spandau ja Wittenau.

Jokaisella Berliinin kaupunginosalla on oma luonteensa ja oma tapansa olla. Käveltyään ympyrää yhdessä kaupunginosassa ei voi sanoa nähneensä kaupunkia, sillä seuraavassa osassa näyttää takuuvarmasti taas aivan erilaiselta. Berliinille kannattaa antaa aikaa ja lähteä rohkeasti tutustumaan muihinkin osiin kaupunkia – ja paras tapa tehdä se on napata joku julkisen liikenteen väline.

Junat ovat nopeimpia

Suuresta koostaan huolimatta Berliini on hyvin tiivistetty liikenneverkon ansiosta. Deutsche Bahnin (DB) omistama paikallisjunaverkosto eli S-bahn kuljettaa ihmisiä paitsi poikittaisilla radoilla, myös kahteen suuntaan kulkevalla Ring-radalla. Junalla pääsee tunnetuimmille nähtävyyksille, mutta junaverkosto ulottuu myös tärkeimpiin kaupungin ulkopuolisiin kohteisiin, kuten Potsdamin kaupunkiin, Wannseen järven rantaan ja jopa Oranienburgin keskitysleirille.

S-junan lisäksi keskusta-alueella liikennöi Berliner Verkehrsbetrieben (BVG) ylläpitämä U-bahn eli metroverkosto. Toisin kuin maan päällä kulkeva S-juna, U-juna puksuttaa eteenpäin maan alla. Suurilla asemilla hyvä muistisääntö usein onkin, että S-junaan päästäkseen täytyy nousta ylöspäin ja U-junaan vastaavasti alaspäin.

Niin S-junat kuin U-junatkin ovat aika vanhaa ja kolisevaa kalustoa, eikä varsinkaan U-junissa yleensä ole ilmastointia. Kaikkiin kuitenkin mahtuu hyvin kyytiin jopa lastenvaunujen kanssa. S-junasta myös pääsee ihailemaan ohilipuvia maisemia, ja Ring-radan kiertämällä pääsee näkemään hyvin erilaisia puolia Berliinistä.

Raitiovaunusta näkee maisemia

Keskustan alueella kulkee myös raitiovaunuverkosto. Raitiovaunut ovat käteviä lyhyisiin siirtymiin, sillä kovin nopeita ne monien pysähdysten vuoksi eivät ole. Raitiovaunukalusto on kuitenkin junakalustoa uudempaa eli niissä pääsee todennäköisemmin nauttimaan ilmastoinnista.

Berliinin modernit raitiovaunut ovat kaikki matalalattiaisia eli niihin pääsee helposti kyytiin myös lastenvaunuilla tai pyörätuolilla.

Myös bussit kulkevat

Junan ja raitiovaunun lisäksi on aina mahdollista matkustaa myös bussilla. Täytyy myöntää, että minulla on ollut tarve astua bussiin ainoastaan mennessäni lentokentälle: bussi TXL ajaakin Alexanderplatzilta suoraan Tegelin lentokentälle.

Berliinissä bussit ovatkin enemmän laitakaupunginosien väliseen liikkumiseen, sillä keskustaan ja sieltä pois juna on useimmiten kätevin vaihtoehto.

Minkä lipun ostan?

Monet Berliinissä julkista liikennettä harkitsevat tuskailevat lippujen kanssa: niitä on olemassa aika monia vaihtoehtoja. Lippujen ostaminen on kuitenkin helppoa: automaatteja on kaikilla asemilla, ja niiden kieleksi voi valita myös englannin.

Lippua ostaessaan kannattaa ensimmäisenä määritellä alue, jolla aikoo liikkua. Koko keskusta-alue mahtuu AB-alueelle, johon käy halvempi lippu. Yllättäen tämä keskusta-alue ulottuu myös esimerkiksi Wannseen järvelle asti, samoin kuin Spandauhun. Berliini on myös siitä ihana kaupunki, että toistaiseksi lentokentälle pääsee tällä samalla AB-lipulla. Tilanne toki muuttuu, kun uusi Brandenburgin lentokenttä avataan, mutta toistaiseksi Tegelille pääsee halvimmalla lipulla.

Yhden matkan siirtymiseen on mahdollista ostaa kertalippu. Sen hinta on AB-alueella tällä hetkellä 2,80 euroa ja se on voimassa tunnin. Kertalipulla saa kuitenkin matkustaa vain yhteen suuntaan eli tunnin sisällä ei saa tehdä samaa matkaa takaisinpäin samalla lipulla.

Jos päivän aikana tulee matkustettua enemmän kuin kaksi matkaa, kannattaa heti harkita päivälippua. Päivälipun hinta on 7 euroa ja sillä voi matkustaa niin paljon kuin haluaa – niin junalla, raitiovaunulla kuin bussillakin. Päivälipussa on myös se etu, että lapset kulkevat ilmaiseksi samalla lipulla. Päivälippuja voi ostaa myös useammalle päivälle. Esimerkiksi seitsemän päivän lippu maksaa 30 euroa.

Me kokeilimme edellisellä vierailullamme Berlin Welcome Cardia, johon kuuluu julkisen liikenteen käyttö sekä alennuksia kuuluisimpiin nähtävyksiin ja museoihin. Welcome Cardin voi ottaa enintään kuudeksi päiväksi, ja myös siihen sisältyy korkeintaan kolme lasta. Kahden vuorokauden kortti maksaa 19,90 euroa ja kuuden päivän kortti 42,50 euroa.

Niin lasten kaupunki kuin Berliini onkin, täytyy lapsillekin ostaa omat liput julkisiin kulkuvälineisiin. Korkeintaan 5-vuotias matkustaa ilmaiseksi, mutta 6-14 -vuotiaalle täytyy ostaa alennushintainen lippu: lapsen kertalippu maksaa 1,70 euroa ja päivälippu 4,70 euroa. Lasten kanssa matkustaessa kannattaa kuitenkin aina harkita päivälippuja tai Berlin WelcomeCardeja, joihin lapset kuuluvat automaattisesti.

Kaikki liput saa ostettua kätevästi automaatista, mutta kannattaa muistaa, että lippu täytyy ensimmäisellä kerralla leimata keltaisessa laitteessa. Leimaamaton lippu ei kelpaa, vaikka se olisi juuri ostettu. Myös tästä syystä päiväliput ovat käteviä, sillä kerran ne leimattuaan ei niitä tarvitse enää taskunpohjalta kaivaa koko reissun aikana – paitsi jos tarkastajat sattuvat paikalle.

Lastenvaunujen kanssa matkustaminen

Berliinin julkisen liikenteen kalusto on sellaista, että niihin pääsee helposti myös lastenvaunujen kanssa. Haasteita kuitenkin tuovat hissien sijainnit erityisesti suuremmilla asemilla. Hissit kyllä löytyvät tänä päivänä oikeastaan kaikilta asemilta, mutta niiden etsimisessä saattaa mennä hieman aikaa. Joskus hissit ovat ihan loogisesti asemalla, mutta usein hissilliset sisäänkäynnit saattavat löytyä vain vilkkaan risteyksen yhdestä kulmasta tai suuren aseman täysin toisesta päästä. Myös muuten kätevien junanvaihtojen yhteydessä saattaa välillä joutua kävelemään pitkiäkin matkoja hissiä etsiessään. Tämä ei kuitenkaan haittaa, jos ei ole kiire mihinkään, ja on liikkeellä rennolla asenteella.

Niin junissa, busseissa kuin raitiovaunuissakin on omat merkityt paikkansa lastenvaunuille. Käytännössä niihin kuitenkin parkkeeraavat yleensä ihan muut ihmiset, jolloin on viisainta vain laittaa vaunut johonkin kohtaan, jossa on mahdollisimman vähän muiden tiellä. Berliinissä kuitenkin suhtaudutaan suopeasti lapsiin joka paikassa, joten matkustamista julkisissakaan ei tarvitse jännittää.

Julkisilla lentokentältä keskustaan ja takaisin lentokentälle

Berliiniin saapuessaan kannattaa ehdottomasti lähteä etenemään julkisilla, koska se on tehty kaupungissa hyvin helpoksi. Lentokentältä pääsee suoraan keskustaan kolmellakin bussilla: numerot 109 ja vähän nopeampi X9 ajavat läntiselle Zoologischer Gartenin juna-asemalle, kun taas TXL-bussi vie suoraan Alexanderplatzille. Koska bussi kuitenkin on aina hitain kulkuväline, voi matkaa keskustaan lyhentää hyppäämällä bussista jo Jungfernheiden pysäkillä, mistä pääsee suoraan Ring-radalle. Jakob-Kaiser-Platzin pysäkiltä taas voi hypätä metrolinjalle U7, joka vie esimerkiksi Charlottenburgiin ja Neuköllniin.

Lentokentällä lippua ostaessaan kannattaa jo miettiä, kuinka paljon tulee vierailun aikana käyttämään julkisia liikennevälineitä. Päivälippu saattaa olla kannattava ostaa jo lentokentältä, jolloin ensimmäisestäkään matkasta ei tule maksettua erikseen. Lippuja saa ostettua pysäkin viereisestä automaatista tai jo sisältä terminaalista kioskista.

Eikä matkalaukkujen kanssa ulos rynnätessä kannata lietsoa paniikkia bussiin ehtimisestä, sillä busseja kulkee muutaman minuutin välein, joten yhdestä myöhästyminen ei maksa kovin pitkää odottelua. Bussissa myös saa mukavamman paikan, kun ottaa suosiolla seuraavan, eikä yritä mahtua viimeisenä juuri liikkeelle lähtevään kulkuneuvoon.

Minä haluan rohkaista kaikkia Berliinissä vierailevia tutustumaan julkiseen liikenteeseen ja erityisesti junakarttaan. Liian usein törmään keskusteluihin, joissa joku ei ole pitänyt Berliinistä, ja syyksi on selvinnyt se, ettei hän ole poistunut Brandenburgin portin kulmilta. Berliini on näyttäytynyt vain kivirivinä, josta erottautuu korkeintaan taivaita hipova televisiotorni.

Toki Brandenburgin portti ja sen ympäristön nähtävyydet on mukava nähdä kerran, mutta Berliini on oikeasti jotain ihan muuta kuin nuo nähtävyydet. Se ei ole lista, josta voi ruksia paikkoja kohta kohdalta, vaan se täytyy elää ja aistia – ja tätä on vaikea tehdä vain pääkadun varrella.

Senpä vuoksi kannattaa lähteä rohkeasti ajelemaan junilla ja etsimään niitä uusia kaupunginosia, jotka ovat kaikki vähän erilaisia. Jos junamatkalla eksyy, niin aina pääsee samaa reittiä takaisinpäin. Ja jos on oikein onnekas: eksyessään voi löytää sen matkan kohokohdan!

Jos haluat lukea minun lempikaupunginosastani Berliinissä, kannattaa käydä tämän linkin takana.