Doha
Aasia Qatar

Mitä sanoisin Dohasta?

Maailman parhaat yleisurheilijat ovat nyt parin viikon ajan kokoontuneet Qatarin Dohaan taistelemaan keskinäisistä mestaruuksista. Kisat ovat saaneet osakseen kovaa kritiikkiä etenkin tuskallisen kuuman ilmaston ja järjestelyiden vuoksi. Myös yleisökato on saanut ihmiset hämmentymään: yleisurheilu on Qatarissa vieras urheilumuoto, minkä vuoksi katsomot ammottavat tyhjyyttään. Kansainvälistä yleisurheiluliittoa onkin syytetty siitä, että rahan on annettu puhua valintaa tehdessä.

Qatar on viime vuosina rynninyt urheilumaailmaan kovalla vauhdilla: näiden yleisurheilukilpailujen lisäksi Doha valmistautuu kolmen vuoden päästä järjestettäviin jalkapallon MM-kilpailuihin, jotka ovat yksi maailman suurimmista urheilutapahtumista niin yleisömäärien kuin niissä liikkuvien rahojen mukaan määriteltynä. Jalkapallokisat, jotka yleensä ovat ajoittuneet kesäkuun alusta heinäkuun puoleen väliin, potkitaan nyt vasta loka-marraskuussa, jolloin lämpötila Qatarissa on edes vähän lähempänä siedettävää.

Doha

Doha

Qatar ei ole tyytynyt vain nappaamaan isolla rahalla urheilukilpailuja, vaan se on syöttänyt rahansa urheilumaailman muillekin osa-alueille. Esimerkiksi jalkapallojoukkue Barcelona pelasi pitkään Qatar Airwaysin merkit pelipaidoissaan. Joukkue kuitenkin vaihtoi sponsoria, kun Qatar alkoi vaikuttaa rahallaan myös pelaajavalintoihin. Qatar hankki omistukseensa Paris Saint Germainin, ja ryhtyi ostamaan joukkueeseen tähtipelaajia suurella rahalla. Eniten huomiota sai brasiliaistähti Neymarin siirtyminen Barcelonasta Pariisiin yli 200 miljoonan euron siirtosummalla. Samalla Neymarista tuli niin Qatarin kuin siellä järjestettävien jalkapallokisojen puolestapuhuja ja mainoskasvo.

Suomalaisen jalkapallon kuningas Jari Litmanen on saanut viime päivinä osakseen paljon ryöpytystä, kun hän kävi Qatarissa delegaation mukana tutustumassa tuleviin pelipaikkoihin, ja kehui järjestäjän verkkosivuilla, ettei kukaan tule pettymään kisoihin. Litmasta on syytetty näköalattomuudesta ja suorasta järjestäjien pussiin pelaamisesta. Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaaja Riku Riski taas kieltäytyi lähtemästä Qatariin pelaamaan harjoituspeliä ihmisoikeusrikkomuksiin vedoten.

Doha

Doha

Doha

Urheilukilpailujen rakentaminen maahan, jossa ei ole minkäänlaista urheilukulttuuria, vaatii tietenkin myös veronsa: valtavat massat siirtotyövoimaa työskentelee keskellä aavikkoa rakentamassa kisapaikkoja kuntoon turisteja varten. Työmaat pauhaavat yötä päivää, koska keskipäivällä työnteko on lähes mahdotonta. Qatarin työmailta on viimeisten vuosien aikana raportoitu tuhatkunta kuolemantapausta, ja työolojen on sanottu olevan lähellä orjatyötä. Kisapaikat on kuitenkin pakko saada valmiiksi, jos kisat meinaa järjestää.

Qatarin väestöstä yli 80% on näitä siirtotyöläisiä, jotka ovat maassa väliaikaisilla viisumeilla. Siirtotyöläiset ovat erittäin heikossa asemassa: he eivät saa poistua maasta ilman työnantajan lupaa, heillä ei ole minkäänlaista sairasvakuutusta, ja työturvallisuus on yleensä täysin olematonta.

Doha

Doha

Urheilun lisäksi Qatar on viime vuosina pyrkinyt rakentamaan sulttaanikunnastaan suurta matkailun vetonaulaa. Oma lentoyhtiö on auttanut tässä, sillä suuret määrät turisteja pysähtyy joka päivä Dohassa vähintään välilaskun verran. Monet lähtevät pidemmän välilaskun aikana käymään kaupungilla, tai jopa yöpyvät siellä.

Qatar on perustuslaillinen emiirikunta, joka itsenäistyi vuonna 1971. Toisin kuin monet muut alueen emiirikunnat, se päätti olla liittymättä Saudi-Arabiaan tai Arabiemiraatteihin, ja onkin joutunut määrittelemään oman asemansa koko itsenäisyytensä ajan. Naapurivaltiot ovat syyttäneet Qataria mahtiaseman tavoittelusta ottamalla suojelukseensa Muslimiveljeskunnan jäseniä ja monia Taliban-johtajia. Poikkeuksena moniin muihin arabimaihin, Qatar on säilyttänyt erittäin läheiset suhteet Iraniin.

Doha

Doha

Maata hallitsee Al Thanin suku, joka on pysynyt vallassa useista vallankaappausyrityksistä huolimatta itsenäistymisestä lähtien. Vuonna 2003 voimaan astunut perustuslaki määrittelee Qatarille parlamentin, jonka jäsenistä kaksi kolmasosaa valittaisiin vaaleilla, mutta näitä vaaleja ei ole vielä koskaan järjestetty. Käytännössä emiiri on valinnut parlamentin itse.

Qatarin emiirillä Tamim bin Hamad Al Thanilla onkin ollut selkeä suunnitelma: hän on halunnut valtakunnastaan nykyaikaisen turistikohteen, jossa ihmiset haluavat pysähtyä. Dohan modernin keskustan pilvenpiirtäjät kohoavat kohti pilviä yksi toisensa jälkeen. Vanhalle puolelle on avattu islamilaisen taiteen museo, jota ihmiset saapuvat katsomaan kauempaakin.

Museosta on vastuussa emiirin sisar Al-Mayassa bint Hamad al-Thani, joka johtaa Qatar Museumsia, ja tekee sen nimissä satojen miljoonien eurojen arvoisia taidehankintoja. Al-Mayassan kalleimmaksi hankinnaksi sanotaan Paul Gauguinin teosta, joka tarinan  mukaan olisi maksanut 300 miljoonaa dollaria.

Doha

Doha

Doha

Emiirin suunnitelma muistuttaa jonkin verran strategiaa, jolla Dubai on kohotettu yhdeksi maailman suosituimmaksi turistikohteeksi: keskelle aavikkoa perustetaan keidas, joka houkuttelee vierailijat luokseen. Vierailijoille tarjotaan sirkushuveja ja absurdeja elämyksiä, joita ei voi kokea missään muualla.

Keskelle aavikkoa perustettu keidas kuitenkin vaatii paljon luonnonvaroja: jo pelkästään vettä täytyy alueelle saada valtavat määrät. Onkin vähintään kyseenalaista, miksi juuri aavikolle pitää lähteä polskimaan uima-altaissa, kun maan oma väestö kärsii veden puutteesta.

Doha

Doha

Me pysähdyimme Dohassa yhden yön verran toissa talvena palatessamme Sri Lankasta. Suurin syy pysähdykselle olivat huonot lentoajat, joiden vuoksi meidän olisi pitänyt jatkaa matkaa Dohasta keskellä yötä. Toinen syy oli tietysti uteliaisuus: miltä ihmeeltä näyttää paikassa, joka on onnistunut ottamaan itselleen tuollaisen aseman matkailumarkkinoilla?

Vietimme Dohassa käytännössä yhden illan: majoituimme hotelliin, teimme lyhyen kävelykierroksen vanhan kaupungin puolella, ja söimme illallista Souq Waqifissa. Uudelle puolelle emme lähteneet, koska tarinoiden mukaan se oli edelleen yhtä suurta työmaata. Emme myöskään halunneet lähteä suhailemaan taksilla ympäri kaupunkia, koska kuuden hengen matkaseurueen tunkeminen taksiin oli aina yhtä tuskallista.

Doha

Doha

Doha

Kokemus oli absurdi: heti hotellilta lähtiessä kadunvarret olivat täynnä kultaliikkeitä. Niitä oli kymmeniä – ellei satoja – ja ne olivat kaikki täsmälleen samaan aikaan auki, ja sulkivat ovensa täsmälleen samaan aikaan. Joka paikassa piti varoa rakennustöitä, sillä työt olivat käynnissä koko ajan. Aamukuudelta katujen varret olivat täynnä siirtotyöläisiä odottamassa kyytiä työmaalle tai pois sieltä – en ihan tiedä, kumpaan suuntaan he olivat menossa.

En nähnyt kaupungissa yhtään palvelutyöntekijää, joka olisi näyttänyt paikalliselta. Kaikki myyjistä taksikuskeihin näyttivät tulleen jostain kauempaa. Paikallisen näköiset ihmiset sen sijaan tallustelivat suurina seurueina ympäri vanhaa kaupunkia ilman kiirettä mihinkään.

Doha

Doha

Doha

Kaikista absurdeinta oli kuitenkin emiiri Tamim bin Hamad Al Thani. Jo menomatkalla Sri Lankaan naureskelimme lentokentällä julisteelle, jossa Tom of Finland -henkinen mies patsasteli paksuissa viiksissään. Onneksi emme julkaisseet kuvia missään, sillä Dohassa huomasimme tämän saman kuvan kaikkialla aina valtavista rakennusten seinistä maan lippuihin.

Kyseessä oli taiteilija Ahmed bin Majed al-Maadheedin maalaus, jolla hän halusi antaa tukensa maan johtajalle. Tällä emiiriä esittävällä kuvalla oli koristeltu koko kaupunki, eikä vierailijallekaan jäänyt epäselväksi emiirin asema omassa maassaan.

Doha

Doha

Doha oli minulle once in a lifetime -kokemus siinä mielessä, etten koe mitään tarvetta palata sinne enää ikinä. Minun on hyvin vaikea ymmärtää paikkaa, jossa rakennetaan vierailijoille keinotekoista todellisuutta oman maan kansalaisten kustannuksella. Kaikki se käytetty vesi ja muualta tuotu työvoima olisi varmasti ollut paremmassa käytössä jossain ihan muualla. Tästä samasta syystä en ole vieraillut Dubaissa, enkä suunnittelekaan vierailua sinne.

Tietysti rikoin tämän periaatteeni jo vuoden kuluttua ensimmäisestä vierailusta: pysähdyimme nimittäin Dohan lentokentällä viime talvena matkalla Vietnamiin. Vaikka kuinka yritän suosia kotimaista lentoyhtiötä tämän suuren rahajätin sijaan, noin 600 euron säästö lentolipuissa oli meidän matkabudjetissamme ratkaiseva tekijä.

Dohan lentokenttä myös on täydellinen välilaskupaikka: suuri ja saumattomasti toimiva lentokenttä on kuitenkin rauhallinen, ja tarjoaa tilaa juosta ja leikkiä. Edellisvuotisesta yöpymisestä huolimatta lapset muistavat Dohan tasan paikkana, jossa on Burger King – kävimme nimittäin siellä syömässä sekä matkalla Vietnamiin että takaisin sieltä.

Doha

Doha

En kehota ketään välttämään Qataria tai sen lentoyhtiötä, koska käytän sitä itsekin. Kehotan kuitenkin kaikkia huomioimaan myös sen menestyksen kääntöpuolen: Qataria ei ole rakennettu pelkästään hyvällä tahdolla. Se on rakennettu kovalla halulla ja tavoitteella – ja ennen kaikkea suurella rahalla. Menestyksen tietä on silotettu setelinipuilla mennen tullen.

Tämä on myös vierailijan hyvä muistaa: koska kulta kimaltaa silmiin koko ajan, sokeutuvat silmämme helposti muilta asioilta.

Doha

You Might Also Like...

16 Comments

  • Reply
    Arna / Cocoa etsimässä
    4 lokakuun, 2019 at 1:04 pm

    Kiitos kiitos kiitos tästä postauksessa! Tällaisia pitäisi olla matkablogeissa enemmän. Taustoittavia, syväluotaavia, kriittisiäkin. Meillä jokaisella on vastuu ja valta vaikuttaa siihen, mihin turismiteollisuus kehittyy. Käytän omaa valtaani olemalla matkustamatta mm. Qatariin ja Dubaihin (ja muutamaan muuhun paikkaan). Voi tietysti ajatella, että jos boikotoimaan lähtee niin jokaisesta maasta ja kohteesta löytyy jotain boikotoitavaa, mutta kyllä nämä räikeimmät ihmisoikeusloukkaajat ja luonnonvarojen haaskaajat pitäisi kiertää kaukaa.

    • Reply
      Katja / Lähtöselvitetty
      4 lokakuun, 2019 at 6:51 pm

      Kiitos Arna! Boikotoiminen on vaikeaa, koska lähes jokaiseen maahan liittyy jotain ikäviä piirteitä – Qatariin vain liittyy niitä hyvin paljon. Itselleni Qatarissa on vaikeinta hyväksyä juuri se voima, jolla maata rakennetaan ihmisistä ja luonnonvaroista välittämättä. Minä en usko siihen, että rahalla pitäisi ryhtyä puuttumaan urheiluun, enkä siihen, että meitä turisteja varten tarvitsisi rakentaa keinotekoista todellisuutta. Omalta osaltani voin päättää olla tukematta sitä, vaikka se etenkin lentoyhtiön kohdalla vaikeaa onkin.

  • Reply
    Anna mun nauraa
    4 lokakuun, 2019 at 3:11 pm

    No voi voi. Ollaan sitä taas niin “parempaa ihmistä”. Tuolla lailla kun ajattelee, niin jää aika moni maa pois bucket listalta. Kiinassa ei ole ihmisoikeuksia, eikä Venäjälläkään, USA:ssa on hirveä presidentti, samoin Turkissa ja vähän kaikkialla. Italiassakin oli se Berlusconi aikoinaan. Koreassa syödää koiria, Espanjassa tapetaan metsästyskoiria jne. Se on vaan niin hienoa, kun on “muita parempi ihminen” ja bloggaaja.

    • Reply
      Katja / Lähtöselvitetty
      4 lokakuun, 2019 at 6:56 pm

      Kiitos kommentista! Tavoitteenani on olla koko ajan vähän parempi ihminen, koska miksi sitä huonommaksikaan ryhtyisi? Bloggaaminenhan ei tee kenestäkään parempaa ihmistä, mutta kyllä tämä ajatusten kirjoittaminen näkyviin auttaa ihmeesti jäsentämään maailmaa. Minä olen poistanut monta maata bucket listiltäni, koska tämänhetkisessä tilanteessa en halua tukea niitä, enkä niiden hallintoa. Esimerkiksi Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Turkissa en ole käynyt vuosiin. Onneksi maailmasta löytyy paljon paikkoja, missä voin vierailla.

  • Reply
    Annimaari
    4 lokakuun, 2019 at 3:18 pm

    Näillä muualta tulleilla työläisillä on kuitenkin Qatarissa töitä ja parempi palkka kuin kotimaassa. Kotimaassaan saattaisivat elää nälässä. Monta kertaa Qatarissa käyneenä aion käydä siellä vastaisuudessakin (kyllä, muutenkin kuin stop-overina). Itse asiassa melko huvittavaa, että muutaman tunnin maassa viettämisen jälkeen olet valmis tekemään näin syvääluotaavaa analyysia kyseisestä maasta. Taitaa olla niin, että nykymedia sinunkin ajattelua vie kuin pässiä narussa.

    • Reply
      Katja / Lähtöselvitetty
      4 lokakuun, 2019 at 7:00 pm

      Kiitos kommentista! En suinkaan ole tehnyt analyysiäni sen vajaan vuorokauden vierailun perusteella, vaan kaiken sen informaation, jota olen sisäistänyt jo vuosien ajan. Vierailu Dohassa kuitenkin syvensi käsitystäni siitä, että maahan ollaan rakentamassa jotain sellaista, jota minä en halua tukea. On surullista, että monet siirtotyöläiset tosiaan näkisivät nälkää kotimaassaan, mutta silti he minun mielestäni ansaitsisivat kunnolliset olot myös Qatarissa. Minun on vaikea ymmärtää, mitä heitä sortavat siitä hyötyvät – paitsi tietysti paljon rahaa. Kyllä jokainen ihminen ansaitsee inhimilliset olot, vaikka olisi alunperin saanut elämässä vähän huonommat kortit.

  • Reply
    Ne Tammelat
    8 lokakuun, 2019 at 9:50 pm

    Itse luen näitä varovaisen uteliaana ja siitä huolimatta, että ihmisoikeustilanne haisee pahalta ja pitkälle, uskon enemmän tiedon levityksen voimaan. Jos tarpeeksi moni puuttuu, niin ehkä jotain jossain vaiheessa tapahtuu. Jos edes pieniä muutoksia tapahtuu tarpeeksi monta, niin sekin on parempi kuin, että mikään ei muutu ikinä.

    • Reply
      Katja / Lähtöselvitetty
      18 lokakuun, 2019 at 11:45 am

      Tiedon levitys on tässä avainasemassa, ja minun mielestäni jokainen halukas voi käydä tilanteen toteamassa itse. Minua häiritsee eniten näihin paikkoihin suhtautuminen vain matkakohteina eli kun paikkoja arvioidaan vain sen perusteella, millainen se on matkakohteena. Kaikki paikat ovat jonkun koti – ja Qatarin tapauksessa jonkun työpaikka – ja minun mielestäni myös sitä puolta olisi hyvä tarkastella. Paikkojen pitäisi ensisijaisesti olla siellä asuvia varten, ja vasta toissijaisesti jotain muita varten.

  • Reply
    Outi / Maa Quzuu-matkablogi
    9 lokakuun, 2019 at 8:45 pm

    Mua samalla oksettaa tällaiset paikat ja samalla haluaisin mielenkiinnosta mennä ja nähdä. Dubaissa käytiin vaikkei sinne ollut mitään kovaa hinkua. Samalla se paikka sai kaikkine maailman suurimpine asioineen haukkomaan henkeä ja samalla etoi ihan täysillä. Etoi ne valtavat aavikon kulissit ja kullan kimallus, joiden taakse piiloutuu juurikin mainitsemasi kurjat ihmisoikeudet ja järjetön kulutus. Ja toisaalta, koska ihmisluonto on utelias, olihan tämä kaikki “kiva” nähdä omin silmin. Mutta kerta riitti. Qatariin ei tarvitse mennä toivottavasti koskaan.

    • Reply
      Katja / Lähtöselvitetty
      18 lokakuun, 2019 at 11:50 am

      Ymmärrän hyvin, että ihmiset haluavat nähdä omin silmin, ja tavallaan se on ihan tervettäkin. Ehkä juuri siitä syystä kaikkien kannattaisi käydä kerran siellä Dohassa ja Dubaissa, mutta samalla tiedostaa kaikki paikkojen puolet. Jos Dohaa – puhumattakaan Dubaista – arvottaa vain omien tarpeidensa näkökulmasta, saattaa tehdä jollekin toiselle karhunpalveluksen. Se, mikä meille rikkaille turisteille on ihanaa lisäluksusta, saattaa tarkoittaa jollekin toiselle vielä suurempaa kurjuutta.

  • Reply
    Annemaria/Samppanjaa muovimukista
    10 lokakuun, 2019 at 10:11 pm

    Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta, joka antoi ajattelemisen aihetta monella tapaa. Olen itse maailmaa kohtaa hyvin avoin ja yritän välttää ennakkoluuloja. Parempi aina itse ensin nähdä ja kokea ennen kuin tekee asioista johtopäätöksiä.

    Jostain syystä kuitenkin olen karsastanut tiettyjä arabimaita. Ehkä pääosin ihan itsekkäistä syistä, sillä en kestä tuota naisten epätasa-arvoista kohtelua. Tosin ei oikein kiinnosta myöskään keinotekoinen “kulttuuri”, jossa maailma perustuu ajatukseen, että kaikki on ostettavissa tai rahalla hoidettavissa. Maailmassa on onneksi paljon kiinnostavimpiakin paikkoja.

    • Reply
      Terhi
      12 lokakuun, 2019 at 2:43 pm

      Maassa näyttää todellakin olevan törkeää vierastyöläisten hyväksikäyttöä. Heitä kohdellaan kuin orjia, palkkoja ei makseta eikä turvallisuudesta välitetä. Samaa kohtelua on Arabiemiraateissa. Voi vain kysyä miksi koska maalla olisi varaa hoitaa asiat kunnolla. Muiden maiden tulisi reagoida näihin väärinkäytöksiin, mutta eipä ole muillakaan mailla aina puhtaita jauhoja pusseissaan. Olen kerran käyttänyt Qatar airwaytä ja vaihtanut konetta Dohassa, yhteys oli nopea ja kenttä mukava enkä sano etten tulevaisuudessakaan olisi sitä käyttämättä.

    • Reply
      Katja / Lähtöselvitetty
      18 lokakuun, 2019 at 11:53 am

      Kyllä minuakin kaikista eniten häiritsee keinotekoisuus, josta en pidä missään – en siis myöskään matkailussa. Las Vegas on ehkä ainoa keinotekoinen nähtävyys, joka minua kiehtoo, koska se vain on niin klassinen, ja samalla rehellinen siinä keinotekoisuudessaan. Jos kaupungin jokaisesta hääkappelista voi löytää Elviksen, ei paikka varmasti ota itseään liian vakavasti. Huolestuttavampia ovat nämä paikat, jotka väkisin kehittävät maataan miellyttämään turisteja, vaikka se tarkoittaa ikäviä asioita maan omille ihmisille ja ympäristölle.

  • Reply
    Paula - Viinilaakson viemää
    13 lokakuun, 2019 at 7:29 am

    Me kävimme Dubaissa joskus reippaasti yli kymmenen vuotta sitten, kun se ei vielä ollut niin rakennettu kuin nyt, ja silti melkoinen paikka. Tunnistin monta asiaa kirjoituksestasi vaikka eri maassa ollaankin. Nuo kultakaupat, vuokratyövoima ym. ym. Kieltämättä se reissu antoi paljon ajattelemisen aihetta ja avasi silmiä. Dohassa en ole käynyt mutta muutaman artikkelin olen siitä lukenut. Aikamoinen vastakohtien kaupunki.

    Tuohon yhteen ylempään kommenttiin ehkä sanoisin, että erikoinen ajatus tuo, että bloggaajana joku tuntisi olevansa parempi ihminen kuin muut. Mielestäni bloggaajalla juuri on mahdollisuus vaikuttaa asioihin kertomalla ihmisille eri paikoista ja ilmaisemalla oman mielipiteensä. Aika tylsä blogi olisi jos ei mitään omaa ajatusta saisi kirjoittaa.

    • Reply
      Katja / Lähtöselvitetty
      18 lokakuun, 2019 at 12:23 pm

      Kyllähän nuo vastakohdat noissa paikoissa korostuvat. Itselleni ärsytys ja hämmennys nousivat nyt pintaan yleisurheilukilpailujen myötä, kun tajusin kokonaisen stadionin olevan ilmastoitu. Urheilukilpailut järjestetään järjettömän kuumaan aikaan järjettömän kuumassa paikassa, ja ryhdytään puskemaan koneellisesti viileää ilmaa taivaalle. Näinä aikoina tuossa ei vaikuttaisi olevan mitään järkeä.

      Ja bloggaamisessa on se hyvä puoli, että voi kirjoittaa auki niitä asioita, jotka itseä mietityttävät. Ei tarvitse kirjoittaa kenenkään muun ideoimia juttuja tai valmiita tilaustöitä, vaan tänne blogiin voin kirjoittaa niitä asioita, mitkä minua kiinnostavat. Se ei tee minusta parempaa ihmistä, mutta kyllä se minun elämänlaatuani parantaa. 🙂

Leave a Reply