Kolmevuotiaan innolla kohti seuraavia seikkailuja: askelmerkit Vietnamiin

Huhheijaa! Siitä on jo kolme kokonaista vuotta, kun istuin Madeiralla nojatuolissa ja painoin ensimmäisen kerran julkaise-nappulaa. Oli ihan älyttömän jännittävää julkaista oma juttu ihan omilla kasvoilla ja nimellä. Olin työstänyt Lähtöselvitetyn ulkoasua jo muutaman viikon, ja tuolloin ensimmäinen juttu näki päivänvalonsa.

Kolmen vuoden aikana olemme matkustaneet yhdessä Thaimaassa ja Sri Lankassa, monissa Euroopan maissa, ja tietysti yllin kyllin Suomessa. Kaikki retket eivät ole oikein edes päätyneet blogiin asti. Matkojen lisäksi olen ehtinyt lukea kymmeniä matkablogeja ja tutustua bloggaajakollegoihin, joiden kanssa on pidetty hauskaa: tanssittu pöydillä, ajettu mönkijöillä ja laskettu koskia. Tylsää ei ainakaan ole ollut.

Nyt on kuitenkin aika suunnata katseet kohti seuraavia seikkailuja eli Vietnamia. Lento lähtee huomenna aamulla kello yhdeksän, joten reilusti ennen seitsemää pitäisi joukkueen olla lentokentällä valmiina istumaan koko päivä lentokoneessa. Tupsahdamme Saigoniin aikaisin torstaiaamuna paikallista aikaa. Luulen, että ensimmäiset päivät menevät ihan puhtaasti lentomatkasta ja aikaerosta toipumiseen – ja siihen, että opimme ylittämään kadun Saigonissa.

Varsinaisia suunnitelmia matkalle on vähän: sen verran tiedämme, että ensi maanantaina lähdemme yöjunalla maan keskiosiin Da Nangiin, missä vietämme ainakin neljä yötä. Kaikki muu on vielä auki. Tarkoituksena on valua sieltä hiljalleen takaisin Saigoniin, mistä paluulento lähtee noin kolme viikkoa myöhemmin.

Koska maa on suuri ja vieras, olemme päättäneet tehdä suunnitelmia matkan varrella. Eihän sitä koskaan tiedä, miten hyvin jossain paikassa viihtyy, ja mistä taas haluaa nopeasti pois. Sen verran tiedän, että jossain vaiheessa lapset haluavat päästä uimaan. Tiedän myös, että aiomme olla lentämättä maan sisällä, ja pyrimme myös välttämään kovin paljoa autoilua. Yritämme siis mennä paikkoihin, mihin pääsee junalla.

Ensimmäisiä majoituksia varatessamme meinasimme mennä vanhaan halpaan: Vietnamin halpaa hintatasoa tarkastellessa tuli koko ajan olo, että pitäisi ottaa se vähän parempi hotelli, jossa on iso huone ja uima-allas. Viime vuonna kuitenkin Sri Lankassa totesimme, ettei se kannata: koko matkan ankein majoitus oli se iso ja hieno hotelli, jonka olimme ajatelleet ottaa minun syntymäpäiväni ajaksi. Viihdyimme paljon paremmin niissä vähän tunkkaisissa kotimajoituksissa ja perhehotelleissa, joten niihin yritämme suunnata tälläkin kertaa. Hienoja puitteita enemmän me tarvitsemme sitä lämmintä fiilistä, jonka pienet hotellit onnistuvat usein luomaan.

Tiedän myös sen, että matka ei tule olemaan pelkkää huvia. Matkassa on nyt jo kaksi koululaista, jotka painavat ahkerasti töitä. Luvassa on ainakin jakolaskuja, kellon opettelua ja ihmisen biologiaa – ja epäilemättä paljon lukemista. Jonkun täytyy  nämä asiat heille opettaa, joten matkaohjelmaan on jätettävä löysää aikaa myös työlle.

Kahden koululaisen lisäksi matkassa on kaksi kolmevuotiasta: nuorin lapsi, sekä tämä blogi, joka ei ole enää mikään horjuva taapero, vaan hyvin kävelevä leikki-ikäinen. Hän on vaativa aikasyöppö, mutta toisaalta aivan mahtavaa seuraa. Hän saa katselemaan paikkoja ihan uudella tavalla ja aivan odottamattomista näkökulmista. Hänen kanssaan ei voi koskaan tyytyä vain siihen ilmeisimpään.

Tämän matkan tarkoituksena ei kuitenkaan ole nähdä koko Vietnamia – eikä edes puolia siitä. Luultavasti jätämme väliin monia kuuluisia kohteita, ja niiden sijaan keskitymme rauhalliseen oleiluun, ja siihen, että pääsemme oikeasti sukeltamaan vietnamilaiseen kulttuuriin. Sodan runtelemassa maassa on jotain kiehtovaa, johon haluan ehdottomasti päästä tutustumaan paremmin.

Ja tärkeintä matkassa on se, että talvihaalarit saa jättää kotiin. Vaikka Vietnamin keskiosissa ei olisi edes hellelukemia, minä olen tyytyväinen t-paitakeleihin ja pieneen tuuleen – kunhan saan olla muutaman viikon erossa toppavaatteista, liukkaista kaduista ja vasten kasvoja tuiskuttavasta pyrystä.

Mukana on neljä rinkallista tavaraa ja paljon seikkailumieltä.

Vietnam, täältä tullaan!