Karibian risteily on sekoitus helppoa elämää ja uusia maisemia

*Kaupallinen yhteistyö Risteilykeskus (saatu alennus risteilyn hinnasta)

Kun aloin aktiivisemmin matkustella 2000-luvun alussa vastustin viimeiseen asti kaikenlaisia pakettimatkoja ja all inclusive -vaihtoehtoja. Halusin suunnitella matkani itse ja halusin niiden eroavan kaikista valmiista ratkaisuista. Päädyimmekin tekemään ihania matkoja, joissa seikkailtiin mitä erilaisemmissa kohteissa ja päädyimme aina milloin mihinkin majataloon tai ruokalaan. Ja nautin jokaisesta hetkestä.

Ensimmäisen kerran sain maistiaisen helposta elämästä ensimmäisellä Karibian risteilyllämme vuonna 2013. Hyppäsimme laivan kyytiin Miamista ja seilasimme Kuuban ympäri pysähtyen Jamaikalla ja Grand Caymanilla. Ruokaa oli tarjolla koko ajan ja erityisesti jäätelökone ihastutti lasten kanssa.

Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin huomaan näkemysteni lieventyneen. Olen ehtinyt seikkailla, eikä oman matkan suunnittelu enää välttämättä ole se suurin arvo. Perhemuoto on myös muuttunut, eikä nykyisellä kokoonpanolla seikkaileminen enää ole kovin helppoa. Isolle porukalle on vaikea löytää sopivaa majoitusta, eikä esimerkiksi yksi henkilöauto riitä meille mitenkään. Eri ikäisiä teinejä ei myöskään voi työntää ihan minkälaiseen luukkuun tahansa, eivätkä he pysty lähtemään reissuun mihin vuodenaikaan tahansa. Kaikki matkustaminen vaatii tänä päivänä valmiiden ratkaisujen hyväksymistä.

Risteilyn räätälöinnissä kannattaa pyytää apua

Me kävimme viime keväänä testaamassa yhtä valmista ratkaisua, kun hyppäsimme taas suuren risteilylaivan kyytiin Miamista. Tällä kertaa vielä tehostimme kokemusta ostamalla juomapaketin, jonka ansiosta saisimme juoda muitakin kuin ilmaisia vaihtoehtoja niin paljon kuin ehtisimme.

Juomapakettien hankkiminen on mielestäni ehkä vaikeinta risteilyn varaamisessa. Itse risteilyn varaaminen oli suhteellisen helppoa Risteilykeskuksen asiakaspalvelun avustuksella. Toki haastetta toi se, että hinnat vaihtelivat päivittäin, minkä vuoksi saatu hinta piti vahvistaa nopeasti. Onneksi asiakaspalvelija jaksoi antaa meille vaihtoehtoja ja uusia hintoja moneen otteeseen. En osaa tarkemmin sanoa siitä, miten risteilyjen hinnat kehittyvät, mutta ainakin vuosi sitten tämän kyseisen risteilyn tapauksessa hinnat nousivat koko ajan. Ei siis kannattanut jäädä odottelemaan tarjouksia, vaan kaupat piti tehdä mahdollisimman pikaisesti.

Erilaisia risteilytarjouksia näkee tasaisin väliajoin ja niihin kannattaakin ehdottomasti tarttua. Yleensä se tarkoittaa risteilyn varaamista todella ajoissa, mutta tarjousten kautta risteilyn saattaa saada hyvinkin edullisesti. Suosittelen myös lämpimästi erilaisia risteilyjä tarjoavia matkatoimistoja, joita toimii Suomessa useampikin, sillä kokemukseni mukaan hinnat ovat suurin piirtein samat, mutta näistä toimistoista saatu asiakaspalvelu auttaa paljon oikean vaihtoehdon valinnassa.

Meille valikoitui risteilyksi Royal Caribbeanin viiden päivän risteily Bahamasaarten ympärillä. Vaihtoehtoja oli lopulta ihan vain pari, sillä päivämäärät ja risteilyn kesto olivat meillä hyvin tarkkaan määritelty. Huomattavasti enemmän vaihtoehtoja löytyy, jos aloittaa koko matkan suunnittelun risteilyn valinnasta. Me halusimme tällä kertaa testata Royal Caribbeanin laivaa, koska niistä on kuulunut paljon hyvää. Ensimmäisen risteilyni tein Carnivalin laivalla, jonka pienuudesta pidin paljon, mutta nyt hakusessa oli jotain vähän suurempaa ja näyttävämpää.

Royal Caribbeanin Freedom of the Seas oli juuri tätä. Valmistuessaan vuonna 2005 se oli maailman suurin risteilyalus, mutta sittemmin sen ohi on mennyt jo monta alusta. Silti tämä Turussa valmistunut laiva oli meille tarpeeksi suuri ja tarjosi ihan tarpeeksi näkemistä ja kokemista. Laivalle mahtuu lähes 4000 matkustajaa ja henkilökuntaa on jopa 1300, joten palvelu pelaa takuuvarmasti.

Minä olen jo aiemmin saanut palautetta siitä, että valitsen aina huonon hytin. Tiedän kyllä, että parvekehytti olisi se oikea valinta, mutta tähän päivään mennessä en ole raaskinut sellaiseen sijoittaa. Ensimmäisen Karibian risteilyn tein sentään ikkunallisessa hytissä, mutta sen jälkeen olen risteillyt lähinnä sisähyteissä. Ehkä jonain päivänä varaan risteilyn tarpeeksi ajoissa erikoistarjouksesta, että raaskin sijoittaa parvekehyttiin. Toistaiseksi olen ollut ihan tyytyväinen myös sisähytissä, sillä hytissä tulee ainakin lyhyellä risteilyllä vietettyä todella vähän aikaa.

Paremman hytin sijaan päätimme tällä kertaa panostaa juomapakettiin. Kuten aiemmin mainitsin, juomapaketin valinta on ehkä vaikein osa risteilyn varaamista. Olen kokeillut erilaisia lipukepaketteja ja muita, mutta tällä kertaa halusin ihan pohjattomat juomahanat. Halusin hilejuomia, jotka yksittäin maksavat paljon, ja toisaalta Tzachille pohjaton cola-hana on aina turvallinen vaihtoehto. Juomapakettien hankaluus on siinä, että kaikkien hytissä olevien aikuisten täytyy valita sama vaihtoehto. Mekin siis jouduimme ottamaan Tzachille alkoholia sisältävän paketin, vaikkei hän sitä juurikaan käytä. Otimme kuitenkin ilon irti erilaisista alkoholittomista cocktaileista, joita baarimikot osasivat valmistaa moneen makuun. Suosikiksi nousi alkoholiton Miami Vice, joka täytti kuuman ilmaston nestetarvetta hyvin. Colaa tuli lopulta juotua yllättävän vähän, kun hilejuomat veivät voiton.

Juomien lisäksi risteilyllä tärkeää on ruoka. Ja meille se on erityisen tärkeää, sillä Tzachi tarvitsee ruokaa valtavat määrät, mutta toisaalta on hyvin ruokarajoitteinen. Risteilyn kaltaiset buffetpöydät ovat siis meille juuri oikea vaihtoehto, kun voimme tankata moneen kertaan päivässä juuri sitä, mitä haluamme. Haasteita toi lähinnä se, että amerikkalaiseen tyyliin pöydät notkuivat lihaa ja erilaisia uppopaistettuja vaihtoehtoja, kun me yritimme löytää salaattipöytiä ja niihin sopivia proteiineja. Esimerkiksi kalaa oli tarjolla yllättävän vähän, vaikka seilasimmekin keskellä merta.

Eniten iloa meille tuotti koko päivän auki oleva tortillakioski, josta pystyi rakentamaan mieleisiään tortilla- tai nachoannoksia. Täytteeksi löytyi niin lihaa kuin kasviksiakin, ja salsat ja guacamolet olivat ihanan tuoreita ja itse tehtyjä. Vierailimme tortillakioskilla päivittäin, ja sitä olemme risteilyltä kaivanneet jälkikäteen kaikista eniten.

Buffettien lisäksi kävimme joka ilta illallisella a la carte -ravintolassa, joka kuuluu myös hintaan. Siellä ruoat valitaan joka päivä vaihtuvalta listalta. Listalla oli aika vähän Tzachille sopivia vaihtoehtoja, mutta toisaalta suurta riemua toi sen tajuaminen, että saman annoksen voi tilata moneen kertaan samalla kattauksella. Itse myös vähän petyin siihen, että tarjolla oli aika vähän mereneläviä. Aiemmilla risteilyillä iltaisin on ollut tarjolla grillattuja katkarapuja, simpukoita ja jopa hummeria. Tällä kertaa kaikki nämä olivat lisämaksullisia.

Täydellinen päivä CocoCayllä sisälsi aurinkoa ja helppoa elämää

Freedom of the Seas lähti liikkeelle Miamista, mistä se seilasi heti seuraavaksi päiväksi Bahamasaarille kuuluvalle saarelle, jonne risteilyvarustamot ovat perustaneet oman huvipuistonsa CocoCayn. Minä olen yrittänyt välttää näitä yksityissaaria, mutta tällä kertaa annoin periksi, sillä ainoa meille oikeasti sopiva risteily pysähtyi sellaisella yhden päivän verran. Yksityissaaret ovat ongelmallinen konsepti, sillä niissä ei ole mitään aitoa, eivätkä toisaalta paikalliset saa niistä mitään hyötyä. Kaikki raha jää suurille varustamoille.

Tiedostin siis tämän ongelman erittäin hyvin, mutta päätin kuitenkin nauttia päivästämme CocoCayllä. Harkitsimme pitkään jonkun aktiviteetin varaamista, mutta ainoa meitä oikeasti kiinnostanut oli melontaretki, joka meni todella aikaisin täyteen. Päätimme siis käyttää päivän ihan omaehtoiseen oleskeluun.

CocoCayllä on useampi ranta, joiden välillä kulkee pieniä avobusseja. Rannat ovat täynnä rantatuoleja ja muita palveluja ja päivän aikana ehtii käydä tutustumassa useampaankin rantaan. Kaikki saarella olevat ravintolat kuuluvat risteilyn hintaan, joten syöminen ja juominen oli siellä yhtä helppoa kuin laivalla. Me vietimmekin päivän makaillen rantatuoleilla. Pitkään ei tarvinnut makailla, sillä ruokailu isossa buffetissa ja pikkubussin odottelu rannalta toiselle veivät ison siivun päivästä. Tunnelma oli koko ajan rento, kun ei tarvinnut suorittaa mitään. Iltapäivällä valuimme kaukaisimmalta rannalta takaisin laivalle ja suoraan tortillakioskille. Rento päivä CocoCayllä oli oikein mukava.

Bahamasaarten pääkaupunki Nassau oli mukava kaupunkikohde

Päivä yksityissaarella ei häirinnyt minua niin paljon, kun tiesin pääseväni seuraavana päivänä vaeltelemaan pitkin Bahamasaarten pääkaupungin Nassaun katuja. Tätä pysähdystä odotin koko risteilyllä eniten, sillä halusin taas päästä kokemaan Karibian värikkäitä taloja ja rentoa tunnelmaa. Nassau on 250 000 asukkaan kaupunki eli mikään miljoonakaupunki se ei ole, mutta silti ihan oikea kaupunki.

Rantauduimme Nassaun kaduille ajatuksena tutustua kaupunkiin kävellen. Olin etukäteen katsonut sen verran, että kaupungin kuuluisin nähtävyys ovat Kuningattaren portaat, jotka ovat nekin ihan kävelymatkan päässä satamasta. Lähdimmekin vaeltelemaan pitkin katuja ja näimme ensimmäisenä kaupungintalon sekä poliisiaseman. Kaupungin kuuluisinta nähtävyyttä ei ennakko-odotuksista poiketen ollut merkitty mitenkään katukuvaan, joten meidän ei auttanut muu kuin etsiä joku kuppila, jossa pääsisimme internetiin tutkimaan karttaa. Löysimmekin viehättävän The Bearded Clamin, jossa saimme juoman ääressä tutkittua parhaan reitin portaille.

Matkalla Kuningattaren portaille pääsimme ihailemaan isoa määrää niitä Karibian tyyliin maalattuja taloja, joista olin haaveillut. Karibian turkoosi, vaaleansininen ja pinkki reunustivat katuja sulassa sovussa. Muuten talot eivät olleet kovin houkuttelevia jyrkkine portaineen, mutta värit antoivat voimaa ajatella Suomen synkkää syksyä ja talvea.

Kuningattaren portaat ovat saaneet nimensä Kuningatar Victorialta, jonka mukaan nimettiin nämä vuosina 1793-1794 rakennetut kaupungin keskustaa ja ylempänä olevaa Fort Fincastlen kaupunginosaa yhdistävät portaat. Portaat kaiverrettiin suoraan kallioon ja ne ovat vielä tänä päivänä vaikuttava näky. Portaiden vieressä virtaavat pienet vesiputoukset, jotka raikastivat kuumaa ilmaa ihanasti. Niiden voimalla jaksoi kiivetä portaat ylös ja alas.

Kuningattaren portaiden lisäksi emme lähteneet koluamaan Nassaun nähtävyyksiä tarkemmin, vaan tyydyimme vaeltelemaan kaduilla värikkäitä taloja ihaillen. Monet risteilyvieraat suuntaavat keskustan kyljessä olevalle Atlantis Paradise -saarelle, jolta löytyy uimaranta, vesipuisto ja muita aktiviteetteja. Aivan sataman vieressä olisi myös Junkanoo Beach, jossa voisi viettää päivää, mutta me käytimme päivän mieluummin kävelyyn.

Meripäivänä ehtii tutustua laivan tarjontaan

Risteilyn kolmas kokonainen päivä oli meripäivä eli laiva ei rantautunut mihinkään. Silloin oli siis aikaa tutustua tarkemmin laivan viihdetarjontaan, jota mainostetaan kovasti. Suosituinta viihdettä ovat uima-altaat, jotka Freedom of the Seas -laivalla ovat ihan hyvänkokoiset. Varsinaisen allasalueen lisäksi perästä löytyy aikuisten alue, jossa altaat ovat pienemmät, mutta tarjoilu pelaa paremmin.

Meripäivän aikana voisi myös juosta ympäri kannen juoksurataa tai pelata minigolfia. Nämä molemmat kuitenkin tapahtuvat paahtavassa auringossa, joten ne eivät houkutelleet meitä. Kävimme myös vilkaisemassa lisämaksullisia kiipeilyseinää ja aaltosurffausta, jotka olivat ihan viihdyttävää katsottavaa, vaikkei itse mukaan hypännytkään.

Myös sisätiloissa oli tarjolla kaikenlaista. Meille uusi kokemus oli silent disco eli disco, jossa tanssitaan kuulokkeet korvilla. Se oli ihan mukavaa viihdykettä ja amerikkalaiseen tyyliin tietysti moniin biiseihin kuului koreografioita, joita sitten tanssittiin yhdessä. Tanssimisen jälkeen oli hyvä piipahtaa kävelykadun pizzakioskilla tankkaamassa välipalaa.

Koko risteilyn jatkuvaa viihdetarjontaa on myös paljon. Erilaiset showt ovat aina iltaisin ja me kävimmekin katsomassa niitä joka ilta. Jonain iltana oli musikaalia, toisena taas stand up -esitys. Yhtenä iltana oli jopa pienimuotoinen jääshow. Meripäivänä taas pääsimme itse jäälle luistelemaan, mutta laivan luistimet olivat sellaiset kovat koppurat, että luistelu oli enemmänkin kivuliasta köpöttelyä kuin sulavaa liitelyä.

Jos risteilyltä hakee aktiivista tekemistä koko ajan, niin kannattaa valita reitti, jossa on paljon pysähdyksiä. Ja pysähdyksille kannattaa varata retkiä tai muuta tekemistä, sillä monesti sataman ympäristö on nopeasti nähty. Jos taas kaipaa enemmän rentoa oleilua, niin meripäiviä saa useammankin vietettyä aurinkotuoleilla löhöten ja ruokakioskista toiseen vaellellen. Eikä koskaan kannata kuunnella muiden mielipiteitä siitä, miten risteily pitäisi viettää, sillä jokaisella meillä on omat tarpeemme ja toiveemme risteilypäivien suhteen.

Minä lähdin tältä risteilyltä hakemaan aurinkoa ja Karibian tunnelmaa, joita ehdottomasti sain. Bahamalla reggae ja twerkkaus eivät olleet yhtä vahvasti läsnä kuin Jamaikalla, mutta sama rentous oli vastassa sielläkin. Nautin suunnattomasti muutamasta helposta päivästä, jolloin ei tarvinnut huolehtia mistään, vaan teki juuri sitä mitä sillä hetkellä teki mieli. Ehkä se on juuri se risteilyjen ja muidenkin all inclusive -vaihtoehtojen suurin houkutus.

Vaikka en varsinainen risteilyfani ole, niin haaveilen tietysti jo seuraavasta risteilystä. Haluaisin jonain päivänä lähteä pidemmälle risteilylle, jolla pysähdyttäisiin monella saarella. Haluaisin myös jollekin arktiselle risteilylle, esimerkiksi Alaskaan tai Grönlantiin. Näin siinä aina käy, että jokainen matka lisää bucket listille muutaman kohdan lisää.