Suomi

Kaakkois-Suomen parhaat vierailukohteet

Olen kuullut monen sanovan, että Helsingistä katsoen itään ei tule kovin helposti lähdettyä. Länteen lähtiessä vastaan tulevat ihanat etelän rannikkokaupungit, kuten Tammisaari ja Hanko, ja viimein päätyy maamme entiseen pääkaupunkiin Turkuun. Lännessä paistaa aurinko ja vanhat loiston päivät näkyvät kaikkialla. Jos jatkaa tarpeeksi pitkälle, pääsee Ruotsiin asti.

Itään lähtiessä taas vastaan tulevat Porvoo ja Loviisa, joiden jälkeen aletaan jo uhkaavasti lähestyä Venäjän rajaa. Nähtävää varmasti löytyy, mutta viisumeilla suljettu maaraja katkaisee tien pidemmälle. Siinä missä merenranta antaa illuusion loputtomiin jatkuvista mahdollisuuksista, Vaalimaan rajanylityspaikka rekkajonoineen luo enemmän kuvan pisteestä, jonka jälkeen ei voi enää palata.

Kotka

Minulle taas Kaakkois-Suomi on rakasta kotiseutua. Synnyin ja kasvoin elämäni ensimmäiset 20 vuotta Kotkassa, isovanhemmat asuivat nykyisen Kouvolan alueella ja mökki oli Jaalassa. Kaakosta oli lähes turhaa poistua minnekään. Silti minullekin oli selvää, että aikuisena lähden jonnekin pois.

Kaakkois-Suomesta löytyy paljon nähtävää kotimaan reissuille. Minä itse en niitä nuorempana arvostanut, mutta tänä päivänä vierailen niissä mielelläni. On ihanaa huomata, miten paljon historiaa ja kaunista luontoa löytyy noilta seuduilta, joita olen katsellut käytännössä laput silmillä puolet elämästäni.

Kaakossa myös ehtii nähdä paljon lyhyessäkin ajassa. Suurten kaupunkien, kuten Kotkan ja Kouvolan tai Kouvolan ja Lappeenrannan, välillä on vain tunnin ajomatka, ja matkan varreltakin löytyy paljon nähtävää. Kotkassa voi piipahtaa pääkaupunkiseudulta päiväseltään, ja Lappeenrannasta taas voi jatkaa matkaa ihanalle Saimaan alueelle.

Kaakkois-Suomen omat kansallispuistot vievät luontoon

Minun lapsuuteeni kuului vahvasti mökkeily, emmekä juuri retkeilleet omilla kotiseuduilla. Vasta aikuisiällä olen herännyt tajuamaan, että alueelta löytyy jopa kaksi kansallispuistoa: Repovesi ja Valkmusa.

Näistä Repovesi sijaitsee Kouvolan ja Mäntyharjun alueella ja on tunnettu vaihtelevista maisemistaan. Siellä pääsee kulkemaan tasaista metsäpolkua ja toisaalta pääsee kiipeämään korkealle Olhavanvuorelle ihailemaan maisemia. Reittejä löytyy suositusta viiden kilometrin Ketunlenkistä aina pari päivää vaativaan Kaakkurinkierrokseen.

Kouvola

Valkmusan kansallispuisto taas on huomattavasti pienempi, mutta sitäkin kauniimpi. Sen sijainti Kotkan ja Pyhtään kuntien alueella on ihanteellinen pääkaupunkiseudulta katsoen, sillä moottoritie vie suoraan kansallispuiston portille. Valkmusa on suurimmalta osin suota, ja siellä voi valita joko lyhyen Läntisen keitaan kierroksen tai patikoida Moronvuoren tuvalle.

Valkmusa

Luontoa pääsee ihailemaan myös Saimaalla, jonne pääsee kätevästi käsiksi Lappeenrannasta ja Taipalsaarelta. Siinä missä Lappeenranta on sykkivä opiskelijakaupunki, Taipalsaari on sympaattinen pieni taajama, jossa ei voi välttyä päätymästä järven rantaan. Minun lempikohtani on matkalla Taipalsaareen, kun mutkittelevan tien molemmilta puolilta avautuvat näkymät Saimaalle ja sen pikkuruisille saarille.

Taipalsaari

.

Lappeenranta tutustuttaa sotilaalliseen historiaan

Vaikka Lappeenrannasta minulle tulevat ensimmäisenä mieleen sen iloinen satama ja karjalainen meininki – sekä kaupungin omat ruoat vety ja atomi, jollaiset osaisin vääntää vaikka unissani – on kaupunki itse asiassa hyvin sotilaallinen vierailukohde. Suoraan satamassa kohoavat linnoitukset ovat osa Kaakkois-Suomen linnoitusketjua, ja Lappeenrannassa ovat pitäneet majaansa puolustusvoimien rakuunat. Puolustusvoimien alue onkin aivan kaupungin ytimessä, ja linnoituksen Rakuunamuseossa pääsee tutustumaan näihin hevosjoukkoihin. Lappeenrannassa myös pidetään tiukasti hengissä Rakuunaperinnettä, eivätkä satamassa ratsastavat rakuunat ole mitenkään outo näky.

Lappeenranta

Lappeenrannasta voi myös lähteä risteilylle Saimaan kanavalle, joka avattiin jo vuonna 1856. Kanavaa pitkin pääsee aina Viipuriin asti, ja kesäaikaan sinne onkin mahdollista risteillä ilman sitä kuuluisaa viisumia.

Kotka ja Kouvola ovat kuin yö ja päivä

Entisen Kymenlaakson kaksi suurta kaupunkia Kotka ja Kouvola ovat minun silmissäni kuin lasten sadun maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri: Kotka on se vauhdikas ja trendikäs kaupunkilaishiiri, kun taas Kouvola on se vähän vaatimattomampi maalaishiiri. Näiden kaupunkien välillä onkin ikuinen kiista, kun palveluja pitäisi yhdistää, mutta molemmat haluavat pitää kiinni omistaan.

Trendikäs Kotka on koko ajan muuttuva satamakaupunki, joka pitää yllä muutosta. Minun lapsuudessani se oli vähän tunkkainen ja eli pelkästään sataman ympärillä, mutta maailman muuttuessa Kotkakin on muuttunut. Tänä päivänä se on meren ja puistojen kaupunki, josta löytyy vesiputouksia, katutaidetta ja suuria muraaleja. Aina kun menen Kotkaan, siellä on minulle joku yllätys.

Katariinan meripuisto, Kotka

Luonnonläheisempi Kouvola taas on kuntaliitosten myötä siirtänyt katsettaan vahvasti metsään. Repoveden kansallispuistosta on tullut koko kunnan ylpeys ja Elimäen laajat maanviljelykset toivottavat lännestä päin saapuvat tervetulleiksi. Kouvolan keskusta tuntuukin kuihtuvan pois, kun ympärillä olevat taajamat vahvistavat omaa tarjontaansa.

Kouvola

Minun silmissäni aktiivisin näistä taajamista on Kuusankoski, joka on pitänyt yllä ylpeyttä omasta keskustastaan. Kauppojen ja ravintoloiden lisäksi Kuusankoskelta löytyy aktiivinen teatteri sekä Patoklubi, jolla on mahdollista nähdä niin taidetta kuin live-esiintymisiäkin.

Minun ehdoton suosikkini Kuusankoskella onkin ravintola Vanha kauppa, jonka ystäväni avasivat sinne pari vuotta sitten. Viimeinen vuosi ei ole tietenkään ollut helppo ravintolalle, mutta oma panimo tuottaa myytävää kauppoihin kovalla tahdilla. Jos vierailette kaupassa Kouvolassa, niin etsikää hyllystä kaupungin omaa olutta Hoppaa. Erityisesti tumma Hoppa on niittänyt mainetta kauempanakin.

Vanha kauppa

.

Historialliset kohteet kuljettavat alueen menneisyyteen

Suomen historiassa Kaakkois-Suomella on ollut aina merkittävä rooli, sillä se on ollut aluetta, joka on Ruotsin ja Venäjän taisteluissa vaihtanut omistajaa useimmin. Nämä taistelut ovat jättäneet alueelle paljon merkkejä, joita voi käydä tutkimassa vielä tänäkin päivänä.

Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää alettiin rakentaa jo 1700-luvun lopulla, kun Venäjän keisarinna Katariina II huomasi Pietarin haavoittuvan sijainnin ja käski vahvistaa teiden risteyspaikkoja joko uusilla linnoituksilla tai vahvistamalla vanhoja. Näitä linnoituksia löytyy Lappeenrannan lisäksi esimerkiksi Taavetista, Utista ja Haminasta, ja lisäksi Ruotsinsalmen ja Kyminlinnan merilinnoitukset olivat osa järjestelmää.

Taavetin linnoitus

Kaakosta löytyy muutenkin paljon merkkejä Venäjän vallan ajasta. Yksi parhaiten säilyneistä kohteista on Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, jonka keisari Aleksanteri III rakennutti Kotkaan Kymijoen suulle. Kalastusmaja toimii tänä päivänä museona ja vierailukohteena, ja siellä pääsee hyvin tarkastelemaan sitä, miten vaatimatonta kuninkaallinen loistokin tuohon aikaan oli.

Langinkoski

Mielenkiintoinen vierailukohde on myös Haminan kaupunki, joka on kuuluisa etenkin ainutlaatuisesta ympyräkaavastaan. Tällä kaavalla rakennettuja kaupunkeja on maailmassa vain muutama. Kaupungin ydin on Raatihuone, jolta lähtee kahdeksan säteittäin kulkevaa katua. Näitä taas yhdistävät kaksi ympyrää kiertävää katua. Hamina on myös perinteinen varuskuntakaupunki ja siellä voi tutustua linnoituksen jäänteisiin.

Kaakkois-Suomesta löytyy myös Suomen vanhin turistikohde eli Imatrankoski. Kuohuvaa koskea saavuttiin katselemaan jo 1700-luvulla ja jopa keisarinna Katariina II vieraili siellä vuonna 1722. Kosken lisäksi vierailijoita on kiinnostanut Imatran Valtionhotelli, joka kohosi kosken äärelle vuonna 1903. Hotelli on nykyään Scandicin omistuksessa ja jos siellä haluaa majoittua, niin kannattaa varmistaa pääsevänsä linnan puolelle. Muuten majapaikka saattaa löytyä parkkipaikan toiselta laidalta huomattavasti ankeammasta rakennuksesta.

Imatra

Nykyinen Kaakkois-Suomi on ollut kaakkoa vasta vajaat sata vuotta. Jatkosodan jälkeinen raja vedettiin entistä huomattavasti lännemmäksi, ja tänä päivänä Venäjän raja ylitetään jo Haminan Vaalimaalla ja Lappeenrannan Nuijamaalla. Koko suuri Karjalan kannas jäi uuden rajan taakse Venäjän puolelle.

Merkkejä talvi- ja jatkosodista löytyy runsaasti Kaakkois-Suomesta. Selkein näistä on Salpalinja, joka rakennettiin vuosina 1940-1941 estämään Neuvostoliiton joukkojen pääsemistä syvemmälle Suomeen. Salpalinja oli yhteensä yli 1200 km pitkä ja ulottui Suomenlahdelta aina Savukoskelle saakka. Tänä päivänä Salpalinjaan voi tutustua etenkin Miehikkälän Salpalinjamuseossa ja Luumäen Salpa-asemalla.

Salpa-asema

Itsenäisen Suomen varhaisempiin vaiheisiin voi tutustua myös Luumäellä sijaitsevassa Kotkaniemessä, joka on presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseo. Hienosti ylläpidetty paikka avaa paitsi presidentin kotielämää, myös nuoren Suomen valtion vaiheita.

Kotkaniemi

.

Kaksi salaisempaa helmeä nousee perinteisen rinnalle

Kaakkois-Suomesta löytyy myös yksi Suomen harvoista Unesco-kohteista. Verlan tehdasmuseo on ainutlaatuinen kohde jopa maailman mittakaavassa, sillä se on harvinaisen hyvin säilynyt teollinen miljöö. Verlassa tehtiin kartonkia vuodesta 1872 alkaen, ja vuonna 1964 suljettu tehdas on toiminut museona vuodesta 1972. Museoalueen omistaja UPM Kymmene Oyj teki vuonna 1991 aloitteen alueen suojelusta, mikä oli ensimmäinen askel kohti Unescon listausta. Itse tehdasrakennusten lisäksi Verlassa ihastuttaa vehreä miljöö Kymijoen rannalla. Aivan museon vierestä löytyy myös hyvin säilyneitä kalliomaalauksia, joihin kannattaa tutustua samalla vierailulla.

Verla

Hieman tuntemattomampi kohde on Inkeroisten tehdasalue, joka on Alvar Aallon käsialaa. Aalto suunnitteli Inkeroisten kartonkitehtaan ja Anjalan paperitehtaan työntekijöille asuinalueen taloineen ja kouluineen. Alue käsittää niin johtajiston hienoja taloja kuin tavallisille työntekijöille tarkoitettuja pientaloja – ja jopa kerrostalon. Aallon suunnittelema koulu on edelleen toiminnassa ja tunnetaan nykyään Tehtaanmäen alakouluna.

Tehtaanmäki Inkeroinen

Viimeisen parin vuoden aikana Kaakkois-Suomesta on noussut esiin yksi vierailukohde, joka vihdoin saa ansaitsemansa huomion. Aivan itärajaa nuolevan kuutostien varrelta löytyy Parikkalan patsaspuisto, joka on itseoppineen taiteilijan Veijo Rönkkösen kotipihalla. Vuonna 2010 kuollut Rönkkönen valoi betonista yhteensä satoja ihmishahmoja, jotka hän on sijoitellut tarkasti ympäri pihaansa.

Parikkalan patsaspuisto

Kaakkois-Suomesta löytyy siis luontokohteita, historiallisia maisemia ja arkkitehtuurin helmiä, joista löytyy nähtävää varmasti kaikille. Lapsiperheille ehdoton kohde on Tykkimäen huvipuisto, jonka keskeinen sijainti Kouvolassa tekee siitä helpon vierailukohteen. Tykkimäki on astetta Linnanmäkeä ja Särkänniemeä rauhallisempi, eikä siellä ole aivan niin hurjia laitteita. Suosittelenkin Tykkimäkeä eniten pienten lasten kanssa, sillä heille riittää monia kivoja laitteita. Aivan Tykkimäen kyljessä on myös Käyrälammen leirintäalue ja vesipuisto Aquapark, joten alueella voi leiriytyä vaikka useammankin päivän.

Tykkimäki

Jos taas leirintäalue-elämä ei innosta, noin puolen tunnin ajomatkan päästä löytyy ihana maatilamajoitus Tuhannen tarinan talo. Tilalta löytyy runsaasti majoitusta ja ihania eläimiä, joita pääsee hoitamaaan.

Tuhannen tarinan talo

Ja kaikille niille, jotka haluaisivat kovasti suunnata Helsingistä länteen auringon perässä, haluan muistuttaa, että kesä-Suomen lämpöennätykset mitataan hyvin usein Kouvolan Utissa eli lämmintä riittää idässäkin. Itse olenkin tottunut siihen, että Lahden alueella alkava Salpausselkä tekee Kaakkois-Suomen kesistä kuumia ja talvista runsaslumisia.

Tänä kesänä kannattaakin suunnata katseet kaakkoon ja lähteä tutustumaan sen helmiin. Voit vaikka yllättyä.

Kuulisin mielelläni teidän muidenkin suosikkeja Kaakkois-Suomen alueelta? Olisiko juuri sinulla hyviä vinkkejä?

You Might Also Like...

6 Comments

  • Reply
    Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
    kesäkuu 28, 2021 at 5:46 pm

    Kaakkois-Suomi on itselleni jäänyt vähän vieraaksi. Kouvolassa olen joitain kertoja käynyt ja Kotkassa on tarkoitus kesän aikana viettää yksi viikonloppu. Lappeenrannassa en ole muuten käynyt kuin ohimennen pysähtynyt syömässä, vaikka sielläkin varmasti tekemistä riittäisi. Imatrankosken juoksutuksen näin tänä kesänä ensimmäistä kertaa, samoin Parikkalan patsaspuistossa en ollut ennen tätä vuotta käynyt, mutta nyt ollaan pysähdytty siellä useampaan kertaan eri vuodenaikoina. Repovesi ja Valkmusa ovat hyvinkin tuttuja paikkoja ja lisäksi kai Itäisen Suomenlahden kansallispuistokin on Kaakkois-Suomea. Siellä käydään tämän kesän aikana ensimmäistä kertaa.

    • Reply
      Katja / Lähtöselvitetty
      kesäkuu 30, 2021 at 6:40 am

      Ai niin totta – onhan meillä kolmaskin kansallispuisto! En osaa sitä edes laskea, kun en ole tosiaan siellä käynyt, vaikka asuin Kotkassa 20 vuotta. Näin sitä sokeutuu omille kotikulmille. Kotkassa kannattaa kyllä viettää aikaa muutenkin – kaupunki on nykyään tosi kaunis.

  • Reply
    Aila ja Juha
    heinäkuu 6, 2021 at 7:22 am

    Hyvän näköisiä ja oloisia vinkkejä, kiitos! Itselleni on vähän vieraampi alue, mutta ihan mahdollinen vierailukohde. Viime viikolla kävimme Sulkavalla ja Mikkelissä asti, toissa viikolla Loviisassa ja muutamana kesänä Savonlinnan oopperajuhlilla. Mutta pitäisi näköjään lähteä vielä pitemmälle ja kaakkoon. Olen käynyt viimeksi tuolla päin niin kauan sitten etten edes muista. Noin 40 vuotta sitten? Hienoja kuvia.

    • Reply
      Katja / Lähtöselvitetty
      elokuu 16, 2021 at 5:08 am

      Kiitos Aila ja Juha! Ehdottomasti kannattaa tutustua myös “syvään” kaakkoon. Kotka onkin tänä kesänä ollut aika suosittu kohde blogeista päätellen, mutta nähtävää riittää muuallakin. Itse olen tietysti aika sokea alueen kohteille, kun olen siellä lähes koko elämäni pyörinyt, mutta tekee oikein hyvää katsella aluetta myös tällä tavalla ulkopuolelta. Huomaa, miten hienoissa maisemissa sitä aikaansa viettää.

  • Reply
    Kohteena maailma / Rami
    heinäkuu 6, 2021 at 1:50 pm

    Kaakkois-Suomi ei ole tosiaan mediaseksikkäintä Suomea, mutta paljon on sielläkin näkemistä ja tekemistä. Itse lähden sinne kesälomareissulle parin päivän päästä, ja tässä tuli pari mukavaa vinkkiä sinne. Aika paljon on siellä tullut pyörittyä, mutta nyt kerrankin pidempi reissu systemaattisemmin.

    • Reply
      Katja / Lähtöselvitetty
      elokuu 16, 2021 at 5:04 am

      Kiitos Rami! Seurasinkin mielenkiinnolla sun kaakon reissua, kun kyseessä olivat tutut maisemat. Itsekin vietin suurimman osan kesää kaakon suunnalla, mutta tällä kertaa käänsin turistimoodin ihan täysin pois päältä ja pyörin vain tutuissa paikoissa. Hyvää teki sekin 🙂

Leave a Reply