Aivan Suomen itärajalla seisoo maamme vanhin turistikohde. Sinne on saapunut matkailijoita aina 1700-luvulta asti, ja 1800-luvulla sinne saavuttiin ulkomaita myöten. Se on yhdistelmä luonnon rajuutta ja ihmisen rakentamaa vankkaa pysyvyyttä.
Imatrankoski houkutteli turisteja jo 1700-luvulla, ja keisarinna Katariina II vieraili Imatralla vuonna 1772. Vierailijat kaiversivat nimikirjoituksiaan rantatörmän kiviin, ja näitä graffiteja on nähtävillä edelleen. Ihmiset matkustivat sankoin joukoin Euroopasta, ja jopa Etelä-Amerikasta, ihailemaan valtoimenaan vyöryvää koskea, jonka vaahtopäät on ikuistettu myös moneen taideteokseen. Kosken ympärille perustettiin myös Suomen ensimmäinen luonnonpuisto Kruununpuisto 1800-luvun puolessa välissä.
Jo silloin rikkaimmat matkailijat yöpyivät aivan kosken partaalla. Paikalla oli kaksi puuhotellia, jotka kuitenkin paloivat aivan 1900-luvun alussa. Vuonna 1903 paikalle kohosi Usko Nyströmin suunnittelema kivilinna, jonka valmistuminen kiihdytti Imatralle saapuneiden turistien määrää entisestään. Kivestä tehty linnamainen hotelli on edelleen maamme omaleimaisimpia majapaikkoja, ja houkuttelee yöpyjiä kosken partaalle.
Koski kesytettiin hiljalleen 1900-luvun aikana. Imatrankosken voimalan ensimmäinen osa valmistui 1920-luvun loppupuolella, ja lopullisesti koski hiljeni 1930-luvun lopulla. Tämän jälkeen vettä on virrannut koskessa vain näytösluontoisesti.
Kosken pauhua pääsee ihailemaan ainakin kesälauantaisin. Tosin viime kesänä koskinäytöksiä järjestettiin joka päivä, ja vierailijat pääsivät hyppäämään aikamatkalle kauas Imatrankosken suuruuden päiviin. Muulloin kosken pohja loistaa loputtomana kivijonona, joka kuitenkin osoittaa hyvin sen suunnan, johon koski vapaana vyöryy.
Kosken partaalla voi tehdä muutakin kuin tuijottaa alas kivikkoon. Kosken partaan ympäri kulkee luontopolku, jolla voi maisemien lisäksi tutustua kasvillisuuteen. Polun varrelta löytyy myös kiviä, joihin vierailijat ennen aikaan raapustivat puumerkkejään merkiksi vierailustaan.
Ja vaikka Imatrankosken suuruudenpäivät turistikohteena ovat jo takanapäin, seisoo sen jylhä vartija edelleen ylväänä kosken partaalla. Vaaleasta kivestä rakennettu hotelli kohoaa ylös maisemasta, ja katsoo alas koskelle päin. Se on myös mielenkiintoinen tuulahdus Keski-Eurooppaa keskellä Etelä-Karjalaa.
Tänä päivänä ei tarvitse olla kroisos yöpyäkseen Valtionhotellissa. Hotelli on osa Scandic-ketjua, ja siitä syystä hinnat ovat aivan maltilliset: kahden hengen huone linnan puolella maksaa noin 170 euroa yöltä. Minä olen pyörinyt hotellin pihalla useinkin, mutta vielä en ole ehtinyt sinne majoittumaan. Syynä tähän on varmasti eniten reilun tunnin matka omalle mökille, joka kuitenkin voittaa kaikki hotellit mennen tullen.
Valtionhotellissa yöpyessään kannattaa ehdottomasti valita huone linnarakennuksen puolelta – paitsi jos tarkoituksena on vain yöpyä jossain edullisesti. Minulle ainoa syy yöpyä Valtionhotellissa olisi mahdollisuus katsella oman huoneen ikkunasta pitkälle alas kosken pohjalle – ja ehkä jopa seurata koskinäytöstä sieltä.
Imatra ei ole tarjontansa puolesta Suomen kärkinimiä matkailun saralla, mutta jo pelkästään koski ja Valtionhotelli ovat hyvä syy piipahtaa Imatralla. Vaikka heti tien toiselta puolelta alkaa moderni kävelykatu ja Rosson valokyltti loistaa kauas koskelle asti, on Valtionhotellin ympäristössä tuulahdus vanhaa henkeä. Kun katselee vain hotellille ja sen ohi koskelle, voi yhä kuvitella olevansa 1900-luvun alun Suomessa, jossa tyylikkäät rouvat flaneerasivat pitkin koskenparrasta. Tänä päivänä siinä tosin kohtaavat sadeasuihin verhoutuneet ulkoilijat ja muutamat kauempaa saapuneet vierailijat, mutta yhtä kaikki samalla asialla ollaan.
Antaa kosken kuohuta – silloin, kun sen aika on.
Right on the east border of Finland lies the oldest tourist attraction of our country. Visitors have been wandering there since the 18th century from all over the world. It’s a combination of wild nature and stability built by man.
The rapids of Imatra enticed tourists already in the 1700’s, and empress Catherine II of Russia visited Imatra in 1772. Visitors graved their names on stones, and you can still see some of those stones lying there by the rapids. People came from all over Europe, and even from South-America, to admire those white rapids that have been immortalised in many art pieces. Finland’s first nature park was also founded there as the Kruununpuisto was opened in the mid 1800’s.
Already back then the rich visitors spent their nights by the rapids. There were two wooden hotels, that both burned down in the early 1900’s. In 1903 a new stone castle designed by Usko Nyström was built on site, and it lured even more tourists to Imatra. This castle-like hotel is still one of the most unique places to stay in all of Finland.
The rapids were slowly tamed in the 1900’s. The first part of the power plant started in the late 1920’s, and the sixth plant quieted down the rapids for good in the late 1930’s. Since then water has run through the rapids only in the shows.
You can see the rapids run on Saturdays during the summer. Last summer I saw ads saying that there would be shows every day, but Saturdays are the certain ones. During the shows the visitors get the chance to go back in time to the glory days of the rapids of Imatra. Other times the rapids are only a big row of stones lying on the bottom of the gorge.
If you visit the place some other time you can still do other things than just stare down on the gorge. There is a nature path that goes around, and showcases the local flora. You can also find the stones, where early visitors engraved their signatures.
And even though the glory days are far behind, the majestic castle still stands on the bank. This hotel built of stone rises up from the scenery and faces down to the rapids. It’s also an interesting trace of Central-Europe in South-Karelia.
You don’t even have to be a millionaire to spend the night in the hotel. It is nowadays a part of Scandic-chain, and the prices are very reasonable: one night in a double room costs about 170 euros. I’ve been outside the hotel many times, but have never spent the night there. The biggest reason for this is that there’s only an hours drive to my own summer place, and that beats all the hotels in the world.
If you decide to accommodate in the state hotel, you should definitely choose a room from the castle. There are rooms in the nearby building, which is not even close to the idyll of the castle. The only reason for me to stay in the hotel would be the chance to sleep in a castle – and maybe even watch the rapids run below.
Imatra is not exactly the biggest tourist attraction in Finland, but just the rapids and the hotel themselves are a reason to visit this eastern city. The modern center starts right on the other side of the road, but if you only look to the other way towards the hotel and the rapids you can imagine being in the early 1900’s watching the nicely-dressed ladies promenade by the gorge. Today those ladies are replaced by people in their outdoor gear, but still we’re all there for the same reason.
And let the rapids run – when it’s the right time.
10 Comments
Pirkko / Meriharakka
13 lokakuun, 2019 at 9:21 pmOlen asunut tuolla jonkun firman juhlien yhteydessä kerran joskus 80-luvun lopulla, mutta mielikuvat ovat sen verran hämäriä, että ehkä pitäisi kerrata. Ystäväperhe päätyi kesällä tuonne ja tornisviittiin, kun ei muita huoneita ollut vapaina – lähetti siitä kyllä sen verran hulppeita kuvia, että pitäisiköhän testata, jonain kesänä!
Katja / Lähtöselvitetty
18 lokakuun, 2019 at 12:26 pmTornisviitti kyllä kiinnostaisi kovasti – etenkin koskinäytöksen aikaan. Koska minulla on Imatralta niin lyhyt matka omiin majoituksiin, tuo linnan puolella majoittuminen olisi oikeastaan ainoa syy yöpyä hotellissa. Kiva paikka se on kuitenkin katsella myös ulkopuolelta.
Anna | TÄMÄ MATKA
19 lokakuun, 2019 at 9:12 amÄidinäiti asui lapsena Imatralla ja kertoi mulle tarinaa omasta lapsuudestaan. Joku onneton tyttö päätti sydänsurujen takia hypätä koskeen (tämä oli ilmeisen yleistä tuolloin). Kuohut olivat kuitenkin niin voimakkaat, että ne paiskasivat tytön takaisin kuivalle maalle. Siinä kokemuksessa haihtuivat surutkin ja neito ei kokeillut enää uudestaan päättää päiviään. Tiedä sitten onko tarina tosi, mutta jännä se ainakin oli minun lapsena kuulla.
Nythän tuolla on avattu uusi työläismuseo, joka olisi varmasti mielenkiintoinen vierailla.
Katja / Lähtöselvitetty
23 lokakuun, 2019 at 1:55 pmMinä muistan myös kuulleeni paljon tarinoita ihmisistä, jotka hyppäsivät koskeen. Tarinaa tuosta nimenomaisesta tytöstä en muista kuulleeni, ja tuntuukin hieman omituiselta, että hän olisi selvinnyt kuohuista takaisin rannalle. Toki kaikki on mahdollista – ainakin tarinoissa 🙂
Annemaria/Samppanjaa muovimukista
19 lokakuun, 2019 at 2:52 pmImatran Valtionhotellilla on aina erityinen asema mulle. Meidän häät pidettiin tuolla 🙂 Jatkot järjestettiin ihkussa tornisviitissä. Ainutlaatuinen paikka kyllä muutenkin. Tiesitkö, että Imatran Valtionhotellin alkuperäinen nimi oli Grand Hôtel Cascade? Kertoo ehkä jotain Imatran kansainvälisyydestä 1900-luvun alkupuolella.
Katja / Lähtöselvitetty
23 lokakuun, 2019 at 1:59 pmOi, onpa ihana paikka häille! Enpä tiennytkään tuota alkuperäistä nimeä: tiesin kyllä, että paikka on ollut harvinaisen kansainvälinen jo tuohon aikaan, mutta noin hieno nimi ei ole aiemmin tullut vastaan. Tämän hetkinen Scandic Valtionhotelli Imatra häviää kyllä 6-0.
Paula - Viinilaakson viemää
20 lokakuun, 2019 at 12:29 amTämä on kyllä upean näköinen rakennus ja olen usein miettinyt, että olisi kiva käydä ja yöpyä myös. Me aika harvoin vain olemme tuolla puolella Suomea. Mutta tämä muu tieto koskesta ja muusta oli tosi mielenkiintoista. En ole ennen tiennyt. Nyt entistä enemmän tuntuu, että tuollahan pitää käydä.
Katja / Lähtöselvitetty
23 lokakuun, 2019 at 2:00 pmKannattaa ehdottomasti käydä! Imatra itsessään ei hirveästi eroa muista samankokoisista suomalaiskaupungeista, mutta läheltä löytyy esimerkiksi parikin perheystävällistä kylpylää. Samalla on kätevä käydä piipahtamassa kosken partaalla.
Virpi/Hätälasku matkablogi
20 lokakuun, 2019 at 10:58 amTuossa hotellissa haluaisin minäkin yöpyä. Jos joskus kotimaan reissulla tuolla suunnalla liikun, niin tämä olisi kyllä ehdoton valinta. Tykkään paikoista, joilla on vahvaa historiaa ympärillään.
Katja / Lähtöselvitetty
23 lokakuun, 2019 at 2:02 pmPaikka on todella hieno. On uskomatonta, että itärajalta löytyy tällainen helmi, joka on harvoin esillä. Ehkä hotellin kuuluminen suureen ketjuun aiheuttaa osaltaan sen: ison ketjun ei ole tarvetta markkinoida yksittäistä hotelliaan. Onneksi hotelli on kuitenkin edelleen alkuperäisessä käytössään.