Hyviä sijainteja, mutta onko systeemissä jotain vikaa? – Kokeilinpa minäkin Airb’n’b:tä

Matkaseurueemme koko on aina kahdesta neljään aikuista sekä kolme lasta. Arvatkaa, onko sillä yhtälöllä helppo löytää hotellihuoneita? No, ei ole. Eikä ainakaan siihen hintaan, johon meidän luottokorttimme riittävät.

Olemmekin jo kauan majoittuneet matkoilla erilaisiin asuntoihin. Olemme olleet ihanassa kattohuoneistossa Phuketissa, brittipubin seinän takana Teneriffalla ja kukkofarmin naapurissa Turkissa. Osa asunnoista on yllättänyt tasollaan, kun taas toisten kohdalla on joutunut miettimään kaksi kertaa, mihin on saapunut. Näissä on toki maakohtaisia eroja, sillä tavat ovat erilaiset – mikä näkyy erityisen hyvin asuntojen tasossa ja varusteluissa.

Olen vuokrannut meille asuntoja monenlaisten palvelujen kautta. Tutuimpia ovat Home Away ja Trip Advisor, mutta Airb’n’b:tä päädyin kokeilemaan vasta viime syksynä. Tälläkin kertaa syynä oli oikeastaan vain kokeilunhalu – mitä muut edellä, niin minäkin jossain vaiheessa.

Vietimme viime marraskuussa kaksi pätkää Barcelonassa, ja varasin meille eri asunnot molempia pätkiä varten. Ensimmäisen pätkän vietimme Plaza Catalunyan laidalla Jaimen vieraina. Tajusin kartasta, että olemme lähellä El Corte Ingles -tavarataloa, mutten huomannut meidän olevan aivan sen yläkerrassa. Siis kirjaimellisesti samassa rakennuksessa. Sijainti ei olisi voinut olla parempi, vaikka olikin aina vähän hassua mennä tavaratalon ruokakauppaan reput selässä hienon hajuvesiosaston läpi.

Asunto oli kaikkinensa oikein toimiva: meillä oli jopa neljä makuuhuonetta, joista yhtä emme käyttäneet ollenkaan. Paikalliseen tapaan asunnossa oli pitkä kapea käytävä, jonka varrella oli pieniä huoneita. Keittiö oli aivan viimeisessä nurkassa, johon piti tunkea vielä ruokapöydän ohi. Ihan niin en omaa kotiani sisustaisi, mutta hyvin selvisimme siellä kolme päivää.

Toisen pätkän asunnossa oli hieman maltillisempi käytävä, mutta samalla tavoin siellä oli monta pientä ja kapeaa huonetta. Vessaan mennessä oli helppo eksyä viereiseen makuuhuoneeseen, kun kaikki ovet muistuttivat toisiaan. Tässä asunnossa oli ehdottomasti parasta sen sijainti aivan Sagrada Familian viereisen puiston kulmassa. Parvekkeelta oli suora näkymä kirkolle sekä puistossa oleville joulumarkkinoille.

Sijainneista suosittelen ehdottomasti Sagrada Familian ympäristöä. Eixamplen alue on yhdestä suuresta turistimagneetistaan huolimatta tavallista asuinaluetta, jossa törmää paikallisiin ihmisiin. Ruuhkat eivät myöskään ole samanlaisia kuin Plaza Catalunyan ympäristössä.

Aivan täysin en kuitenkaan Airb’n’b-palveluun ihastunut. Sinänsä kaikki sujui hyvin: vuokranantajat vastasivat nopeasti ja vahvistivat varaukseni, saimme avaimet suhteellisen kätevästi, ja asunnot olivat kunnossa. Toisessa asunnossa tosin olisi saanut olla enemmän lämmittimiä, sillä marraskuinen Barcelona on kostea ja kylmä, mikä tuntuu erityisesti sisällä asunnoissa. Siellä kosteus tuntui jatkuvan joka puolella, eikä sitä saanut pois pienillä sähkölämmittimillä.

Jäin kuitenkin miettimään eniten sitä, miksi asunnot olivat vuokralla. Jaime oli paikallinen, mutta hänenkin asuntonsa tuli luovuttamaan Jordi, joka oli selvästi luetellut samat litaniat ennenkin. Toisen asunnon sen sijaan omistivat Kate ja Leo, joita en myöskään tavannut. Heidän asuntonsa luovutti Elena, joka puhui espanjaa ja venäjää, muttei juurikaan englantia.

Kumpikaan asunnoista ei näyttänyt siltä, että kukaan asuisi niissä. Ne oli sisustettu hyvin perushuonekaluilla, toinen aika vahvasti Ikean halvimmilla malleilla. Missään ei ollut merkkejä henkilökohtaisista tavaroista, vaan kaikesta tulivat mieleen vuokratut loma-asunnot.

Meri Valkama kirjoitti tammikuun Mondo-lehdessä Airb’n’b:stä ja sen tuomista ongelmista. Sitä syytetään erityisesti ”kaupunkien vuokratason noususta, asuntopulan pahentamisesta ja veronkierron edistämisestä”. Tähän ilmiöön olen törmännyt aiemminkin vuokratessani loma-asuntoja muiden systeemien kautta: monet asunnot tuntuvat olevan erilaisten yritysten omistuksessa, ja niiden tieltä on pahimmillaan häädetty pois tavallisia vuokralaisia. Vuosia sitten Berliinissä asuintalomme etusivu jopa koristi erästä tolppajulistetta, jossa vaadittiin tällaisten grynderien kieltämistä.

Loma-asuntoa etsiessä on todella vaikea saada tietoa siitä, kuka asunnon oikeasti omistaa ja millainen korporaatio rahat toiminnasta käärii. Aasiassa yritin etsiä paikallisia toimijoita, mutta silti rahat tuntuivat aina valuvan länsimaisten toimijoiden käsiin.

Airb’n’b:n tapauksessa ongelmallista on mielestäni juuri verotus. Osa majoittajistahan maksaa tunnollisesti verot tuotostaan, mutta kuinka voin varmistaa sen, että juuri minun isäntäni tai emäntäni toimii niin? Tässä asiassa en niinkään sääli suuria monikansallisia hotelliketjuja, jotka menettävät tuloja, vaan niitä tunnollisia paikallisia, jotka tosiaan maksavat veronsa. Kuinka heidät kaikki voisi saada samalle viivalle? Ja kuinka voisin varmistaa sen, ettei tuon asunnon takia joku muu ole jäänyt ilman asuntoa?

Airb’n’b sai alkunsa tilanteesta, jossa sen perustajat Joe Gebbian ja Brian Chesky olivat rahattomia, mutta kaupungissa oli suuri määrä ihmisiä, jotka tarvitsivat väliaikaisesti majoitusta. He majoittivat näitä ihmisiä kotiinsa. Tällaista toimintaa minä kannattaisin mielelläni, mutta Airb’n’b:ssä ei taida olla suodatinta, jolla voisi ottaa katsottavakseen vain asuntoja, jotka toimivat oikeasti jonkun kotina. Toki tällaisia voisi löytää valitsemalla vain niitä, joissa tarjolla on yksi huone jonkun asunnosta, mutta yleensä kukaan ei halua viisi- (tai seitsen-) henkistä perhettä kotiinsa.

Airb’n’b on totisesti mullistanut majoitustoimintaa, kun tavalliset ihmisetkin ovat voineet ryhtyä vuokraamaan asuntojaan matkailijoille. Samalla tarjolle on tullut paljon edullisempia hintoja, joihin hotellitkin ovat joutuneet vastaamaan. Tämä ei ole kuitenkaan vain positiivinen ilmiö, sillä yhä suurempi osa asuntojen tarjoajista on yrityksiä, jotka ovat hankkineet asuntoja vain tätä toimintaa varten, ja ovat sitä kautta vääristäneet kaupungin vuokra-asuntotilannetta entisestään.

Tällä hetkellä seuraava matka on jo melkein ovella. Espanja kutsuu taas, ja majoituksen varaamisessa olen jälleen turvautunut Airb’n’b:n apuun. Ensimmäisen majoituksen tosin löysin ihan muuta kautta, mutta omistajakin sanoi siirtyneensä Home Awayltä Airb’n’b:n käyttöön, koska se on hänen tarpeisiinsa huomattavasti joustavampi. Katsotaan nyt, millaiset majoituskokemukset tällä kertaa syntyvät. Vaikka ensimmäinen kokemukseni kääntyi vaakakupissa positiivisen puolelle, aivan puhtain mielin en sitä kuitenkaan taaksepäin katsele.