Suomi-kohde 69: Askolan hiidenkirnut

Uusimaa on täynnä upeita retkikohteita. Tämä tuli todistettua viimeistään viime vuoden koronakeväänä, jolloin maakunnan rajat suljettiin, eikä kaukaisemmista kohteista kannattanut haaveilla. Samaan aikaan elämä siirtyi kotiin omien neliöiden sisäpuolelle, minkä vuoksi viikonloppuisin oli valtava tarve päästä jonnekin luontoon.

Yksi Uudenmaan mielenkiintoisimmista vierailukohteista ovat hiidenkirnut Askolassa. Nämä muinaiset muodostumat ovat reilun tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, mutta vievät kävijän aivan uuteen aikakauteen.

Hiidenkirnut ovat lieriönmuotoisia kuoppia, jotka ovat syntyneet kallioon jääkauden aikaisten jäätikköjen sulamisvedestä. Vesi on pyörittänyt paikassa kiveä, joka ajan myötä on kaivanut kallioon kuopan. Suurimmat hiidenkirnut ovat useiden metrien syvyisiä ja niihin voi kiivetä sisälle. Hiidenkirnujen syntyyn on liitetty paljon erilaisia myyttejä menninkäisistä ja metsän olennoista, mutta tiede pysyy tiukasti kertomuksessaan jääkauden sulamisvesistä.

Askolan hiidenkirnuihin tutustuakseen ei tarvitse vaeltaa syvälle metsään, vaan ne sijaitsevat kätevästi parkkipaikan läheisyydessä. Parkkipaikalta noustaan pieni mäki, jonka päältä lähtee portailla ja narukaiteilla merkitty reitti alas rinnettä hiidenkirnujen ohi. Matkalla pääsee tutustumaan niin Riisipataan, Kuppiin kuin Menninkäisen pesäänkin. Hiidenkirnuja on nimetty joko niiden muodon mukaan tai nimet on otettu hiidenkirnujen synnystä kertovista tarinoista. Jotkut niistä ovat saaneet nimensä yrityksiltä, jotka alun perin auttoivat hiidenkirnujen saamisessa yleisön nähtäväksi.

Jos hiidenkirnujen ihailuun haluaa yhdistää pienen metsäretken, kallion alapuolelta lähtee lyhyt kävelyreitti, joka vie vähän syvemmälle metsään. Reitti on noin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen, joten se sopii myös lasten kanssa mentäväksi. Reitin varrelta myös löytyy nuotiopaikka, jonka äärellä voi sulatella näkemäänsä ja viettää evästauon.

Minä olen nähnyt lapsuudesta asti suuria hiidenkirnuja, mutta Askolan hiidenkirnut erottuvat kaikesta näkemästäni siinä, että niitä on pienellä alueella niin suuri määrä. Täällä Kirnukalliolla on yhteensä 20 eri kokoista hiidenkirnua, jotka kaikki ovat täysin yksilöllisiä. Syvin niistä ulottuu jopa 10 metriä kallion sisään.

Minä kävin hiidenkirnuilla kevätretkellä lasten kanssa, mutta he eivät innostuneet paikasta ollenkaan. En tiedä, olisiko heille pitänyt etukäteen pitää luento hiidenkirnujen historiasta ja synnystä vai onko vain liikaa olettaa, että lapset riemuitsisivat maassa olevista kuopista. Minusta hiidenkirnut olivat kiehtovia, ja olisin voinut tutkia niitä pidempäänkin.

Lapset sentään alkoivat vähän innostua, kun pääsimme metsäpolulle, vaikka yrittivät kovasti pitää irti tylsistymisestään. Metsällä on kuitenkin niin ihmeellinen vaikutus, että vaikka sinne menemistä etukäteen protestoi kuinka paljon, metsän lumo vie mennessään.

---

Uusimaa is full of magnificent destinations. We proved this last spring when they closed the border because of covid, and any places away from Uusimaa became impossible to reach. At the same time we started spending all the time inside our own apartment, which is why the need to go to the woods was especially big.

One of the most interesting sights in Uusimaa are the ancient holes in Askola. This place is only an hour’s drive from Helsinki, but it takes us to a completely different era.

These wholes are roundlike pits, that were formed when the glaciers were melting after the ice age. Water has been spinning a rock that within time has dug a hole. The biggest holes are many meters deep and you can climb inside them. There are also all kinds of legends about how the holes were born, but science sticks very firmly to the knowledge of the melting water.

You don’t have to go deep into the woods to find the holes in Askola. They are very  close to the parking lot, and you just have to climb a small hill to find the place. They are situated in the slope, and you can go down the stairs that were built there.

The holes have interesting names such as Cup and Rice bowl. They refer to the shape of the hole, but there are also names that refer to the mythology connected to holes. Some of them have been named after the companies that originally helped establish the sight.

If you want to combine this with a small trip to the woods, there is a walking path starting from the bottom of the slope. It’s not a long path, and it’s easy to walk, so it’s suitable for kids too. There is also a fire place, where you can stop and have a break.

I’ve seen a lot of these kinds of ancient holes since I was a child, but the holes in Askola are very different, because there are so many of them on a small area. There are 20 holes that are all unique. The deepest one is ten meters deep.

I visited there last spring with the kids, and they weren’t excited at all. I don’t know if I should’ve held a lecture to them beforehand or was it just too much to assume that kids would enjoy holes in the ground. I thought they were fascinating, and I could’ve spent time around them even longer.

At least the kids started to get a bit more excited as we reached the path in the forest. They tried to pretend being still bored to death, but I could see that the attraction of the forest started to reach them.