Oi Suomi, katso, sinun päiväs koittaa / Yön uhka karkoitettu on jo pois / Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa / Kuin itse taivahan kansi sois / Yön vallat aamun valkeus jo voittaa / Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa
Jean Sibelius oli vain 35-vuotias säveltäessään Finlandian, josta tuli yksi hänen merkittävimmistä sävellyksistään. Sibelius oli vielä suhteellisen nuori mies, mutta hän oli jo matkustanut ympäri Eurooppaa opiskellessaan musiikkia. Finlandia kumpusi koko ajan nousevasta kansallistunteesta, ja Sibelius muiden nuorsuomalaisten rinnalla alkoi nostaa koko kansan itsenäisyyshaluja. Tasaisin väliajoin käydäänkin keskustelua siitä, pitäisikö maamme kansallislauluksi tulla Finlandia saksalaisen Fredrik Paciuksen säveltämän Maamme-laulun sijaan.
Säveltäessään Finlandian vuosina 1899 ja 1900 Sibelius asui vielä Helsingissä, mutta muutama vuosi tämän jälkeen vuonna 1904 hän muutti Tuusulanjärven rannalle. Monet taiteilijat olivat 1900-luvun alussa paenneet Helsingin vilkasta elämää Tuusulan rauhaan ja järven rannalle olikin muodostunut vahva taiteilijayhteisö.
Sibeliuksen talon on suunnitellut Lars Sonck, ja perhe muutti sinne vuonna 1904. Säveltäjän vaatimukset talolle olivat näkymä työhuoneesta Tuusulanjärvelle, sekä vihreä takka ruokasaliin. Talo nimettiin säveltäjän vaimon Ainon mukaan, ja tänä päivänä Ainolan nimi yhdistetään aina Sibeliukseen.
Siinä missä lähistöllä sijaitseva Pekka Halosen Halosenniemi on aivan rantaviivassa kohoava jykevä hirsirakennus, Ainola on vaalea huvila keskellä kukkaniittyä. Rantaan on hieman matkaa, mutta taloa ympäröivät hedelmäpuut ja laajat viljelmät. Pihan kukkaistutukset olivat Aino Sibeliuksen käsialaa, kun taas pihan saunarakennus oli isännän valtakuntaa. Ainolassa ei ollut vesijohtoverkostoa koko Sibeliuksen elinaikana, sillä hän ei halunnut häiriöitä työskentelyynsä.
Sisällä talossa vallitsee edelleen Sibeliuksen henki. Sibeliusten tyttäret myivät Ainolan Suomen valtiolle Aino Sibeliuksen kuoltua vuonna 1969, ja talo muutettiin museoksi vuonna 1974. Talon sanotaan olevan täsmälleen siinä asussa, johon se Aino Sibeliuksen kuoltua jäi. Jopa säveltäjän hammasharja roikkuu vessan seinällä.
Kun Jean Sibelius kuoli vuonna 1957, hänen ruumissaattuettaan seurasi Helsingin kaduilla tuhansia ihmisiä. Saattue lipui hiljaa pitkin Helsinkiä ihmisten surressa kuollutta sankariaan ja jatkoi matkaa takaisin Tuusulaan, mihin säveltäjä haudattiin omaan pihaansa saunapolun varrelle.
Oi nouse, Suomi, nosta korkealle / Pääs seppälöimä suurten muistojen / Oi nouse, Suomi, näytit maailmalle / Sä että karkoitit orjuuden / Ja ettet taipunut sä sorron alle / On aamus alkanut, synnyinmaa
Jos haluat lukea lisää Tuusulanjärven alueesta, voit tehdä sen täällä.
Jean Sibelius was only 35 years old when he composed Finlandia, which became one of his most significant compositions. Sibelius was still young, but he had travelled around Europe studying music. Finlandia sprang from the national feeling that had become popular among young Finns also rising hopes for independence. It is still debated whether Finlandia should be the national anthem of Finland instead of Maamme, which was composed by the German Fredrik Pacius.
While composing Finlandia between years 1899 and 1900 Sibelius still lived in Helsinki. Not long after that in year 1904 he moved by the Tuusulanjärvi lake, where many artists had escaped the buzzling live of the capital. There had formed a very strong artistic community over the years.
Sibelius’ house was designed by Lars Sonck, and the family moved there in 1904. The composer’s only demands were a view over Tuusulanjärvi from his office, and a green fireplace. The house was named after his wife Aino, and even today the name Ainola is always connected to Sibelius.
The neighbouring house Halosenniemi, owned by the painter Pekka Halonen, is a dark log building right on the waterfront, but Ainola is a light villa in the middle of the field of flowers. It is a bit further from the lake, but the house is surrounded by fruit trees and plantations. The flower arrangements were designed by Aino Sibelius, but the sauna building was the master’s kingdom. There was no water pipe in Ainola, because the composer didn’t want any distraction to his work.
Inside the house still lives the spirit of Sibelius. Their daughters sold Ainola to the state after Aino Sibelius died in 1969, and the house was turned into museum in 1974. It is said that the house is in the exact same order where it stayed after Aino Sibelius died. Even the toothbrush of the composer is still hanging on the wall.
When Jean Sibelius died in 1957, his body was escorted in the streets of Helsinki while thousands of people were watching. The convoy glided along the streets while people were mourning their passed hero, and continued its way back to Tuusula, where the composer is buried in his own yard next to the pathway to the sauna.
16 Comments
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
17 tammikuun, 2021 at 12:28 pmTuusulanjärvi oli kesällä meilläkin mielessä, että olisi voinut lähteä käymään. Voisin ajatella, että nähtävää riittäisi niin paljon, että kaikkea kiinnostavaa ei ehdi edes päivässä näkemään. Taas yksi kohde, jossa voisi ensi kesänä yrittää ehtiä käymään. Positiivinen ongelma, että käymättömiä kiinnostavia kohteita on kotimaassakin valtavasti.
Katja / Lähtöselvitetty
18 tammikuun, 2021 at 5:30 amTuusulanjärvelle kannattaa ehdottomasti suunnata. Minä olen pyörinyt siellä parikin kertaa, mutta silti käymättömiä paikkoja on jäljellä. En jaksa kiertää kovin montaa museota kerralla, niin nähtävää riittää moneksi kerraksi.
Anne/ Matkahetket
19 tammikuun, 2021 at 10:24 amMuseoesittelyt kiinnostavat aina ja Ainolassa olen suunnitellut itsekin käyväni. Samalla voisi käydä muutenkin tutustumassa Tuusulanjärven taiteilijayhteisön maisemiin.
Katja / Lähtöselvitetty
27 tammikuun, 2021 at 6:15 amEhdottomasti kannattaa käydä Tuusulanjärvellä. Siellä on monta mielenkiintoista kotimuseota tutkittavaksi. Minun suosikkejani ovat Ainolan lisäksi Halosenniemi, ja nämä kaksi ovat tunnelmaltaan täysin erilaiset.
Terhi
20 tammikuun, 2021 at 12:40 pmAinola on mielenkiintoinen paikka niinkuin muutkin Tuusulanjärven taiteilijakodit. Tuli taas mieleen kuinka paljon raskaampia kaikki talousaskareet olivat silloin vuosisatojen vaihteessa.
Katja / Lähtöselvitetty
27 tammikuun, 2021 at 6:16 amNäistä taiteilijakodeista saa aika hyvän käsityksen siitä, millaista elämä ennen oli. Minulle Ainolassa oli vähän järkytys se, että vesijohtoja ei ollut siitä syystä, että niiden kohina olisi häirinnyt säveltäjän työtä. Miten paljon vesijohdot olisivatkaan helpottaneet taloudenpitoa. Mutta sauna oli kyllä tunnelmallinen – olisin ihan mielelläni jäänyt sinne saunomaan.
Pirkko / Meriharakka
21 tammikuun, 2021 at 11:18 amKiersimme osan Tuusulanjärven kohteista alkusyksystä, mutta Ainola oli silloin jo kiinni. Ehkä siis ensi kesänä. Toisaalta kohteita tuolla suunnalla onkin niin paljon, että ei niistä kaikista millään järkevällä tavalla yhdessä päivässä selviäisikään, joten eipä tuo siinä mielessä haitannut. Kiva tutustua tämän(kin) jutun myötä kohteeseen jo vähän etukäteen.
Katja / Lähtöselvitetty
27 tammikuun, 2021 at 6:18 amTuusulanjärvelle voi hyvin tehdä useammankin retken – etenkin jos asuu pääkaupunkiseudulla. Minä ainakaan en jaksa kovin montaa taloa kiertää yhdellä kertaa, kun alkavat nopeasti toistaa itseään. On parempi ottaa suomalaista kulttuurihistoriaa pala kerrallaan.
Paula - Viinilaakson viemää
24 tammikuun, 2021 at 5:16 pmOlitpa kivasti kirjoittanut mielenkiintoista historiaa tässä. Olen käynyt Ainolassa joskus luokkaretkellä mutta en kyllä muista siitä juuri mitään. Olisi kiva käydä uudelleen joskus nyt aikuisiällä. Näyttää siltä, että paikkaa on pidetty todella hyvin kun on noin hyvässä kunnossa.
Katja / Lähtöselvitetty
27 tammikuun, 2021 at 6:23 amKiitos! Ainola on pidetty erittäin hyvässä kunnossa ja iso syy tähän on ehkä se, että se myytiin museoksi heti Aino Sibeliuksen kuoleman jälkeen. Sen arvo kotimuseona on ymmärretty koko ajan, minkä vuoksi se on pysynyt kunnossa. Ehdottomasti suosittelen vierailua sinne!
Mika / Lähtöportti
25 tammikuun, 2021 at 1:31 pmAinola on upea kohde, mutta eihän se Janne Finlandiaa Helsingissä säveltänyt vaan Keravalla 😉 Sibelius muutti tammikuussa 1899 pakoon “Helsingin saatananmoista elämää” Keravan Vanhaan pappilaan. Muu perhe seurasi perässä saman vuoden kesäkuussa, jolloin uusi koti löytyi Mattilan talosta Keravalta, Finlandia syntyi Mattilan talon aitassa keravalaisen peltomaiseman inspiroimana, minkä jälkeen Sibeliukset palasivat syksyllä 1902 vielä Helsinkiin, ennen kuin Ainola valmistui.
Ainolan kahvilassa tulee käytyä pari kertaa kesässä, mutta tämän vuoden suunnitelmissa olisi käydä pitkästä aikaa myös talon sisällä. Olen samaa mieltä, että Ainolassa vallitsee edelleen Sibeliusten henki, ja siksi tykkään tästä kohteesta erityisesti.
Katja / Lähtöselvitetty
27 tammikuun, 2021 at 6:29 amJestas, miten multa on tällainen pala historiaa jäänyt huomaamatta! Helposti tulee oikaistua Sibelius Helsingistä suoraan Tuusulanjärvelle. Luulen, että ollaan tästä ehkä joskus puhuttukin, mutta koko Kerava-vaihe on kadonnut mun muistista 🙂 Te keravalaiset kun haluatte aina omia kaikki sinne teille 🙂 🙂 🙂
Mika / Nurkkapatriootti
28 tammikuun, 2021 at 4:37 pmPakkohan meidän on pitää puoliamme, kun ei meitä kukaan muukaan puolusta 😀 Sibeliuksen Keravalla asuminen on siis fakta ja myös ei-keravalaiset historioitsijat ovat olleet sitä mieltä, että Finlandia saattoi hyvinkin valmistua täällä. On kyllä hienoa että olet kiinnostunut Tuusulan nähtävyyksistä, ilmoittele etukäteen jos ootte vaikka ensi kesänä tulossa uudelleen 🙂
Katja / Lähtöselvitetty
9 helmikuun, 2021 at 6:35 amNyt äkkiä Keravan puolustusjoukot pystyyn 🙂 Tuusulan nähtävyyksiin onkin tullut tutustuttua viime vuosina, mutta eiköhän sitä tule siellä piipahdettua tänäkin vuonna.
Martta / Martan matkassa
30 tammikuun, 2021 at 11:55 amTuusulanjärvi on upea paikka, niin paljon nähtävää ja historiaa sekä mielenkiintoisia museoita, sinne voi suunnata useaan otteeseen. Viime kesänä olin aikeissa yöpyä siellä ja museoiden lisäksi käydä patikoimassa ja pyöräilemässä järven ympäri, mutta ikävä kyllä “Iso Koo” muutti suunnitelmia.
Katja / Lähtöselvitetty
9 helmikuun, 2021 at 6:38 amTuusulanjärvi on upea. Toivottavasti pääsisit toteuttamaan suunnitelman ensi kesänä.