Suomi-kohde numero 64: Ainola

Oi Suomi, katso, sinun päiväs koittaa / Yön uhka karkoitettu on jo pois / Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa / Kuin itse taivahan kansi sois / Yön vallat aamun valkeus jo voittaa / Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa

Jean Sibelius oli vain 35-vuotias säveltäessään Finlandian, josta tuli yksi hänen merkittävimmistä sävellyksistään. Sibelius oli vielä suhteellisen nuori mies, mutta hän oli jo matkustanut ympäri Eurooppaa opiskellessaan musiikkia. Finlandia kumpusi koko ajan nousevasta kansallistunteesta, ja Sibelius muiden nuorsuomalaisten rinnalla alkoi nostaa koko kansan itsenäisyyshaluja. Tasaisin väliajoin käydäänkin keskustelua siitä, pitäisikö maamme kansallislauluksi tulla Finlandia saksalaisen Fredrik Paciuksen säveltämän Maamme-laulun sijaan.

Säveltäessään Finlandian vuosina 1899 ja 1900 Sibelius asui vielä Helsingissä, mutta muutama vuosi tämän jälkeen vuonna 1904 hän muutti Tuusulanjärven rannalle. Monet taiteilijat olivat 1900-luvun alussa paenneet Helsingin vilkasta elämää Tuusulan rauhaan ja järven rannalle olikin muodostunut vahva taiteilijayhteisö.

Sibeliuksen talon on suunnitellut Lars Sonck, ja perhe muutti sinne vuonna 1904. Säveltäjän vaatimukset talolle olivat näkymä työhuoneesta Tuusulanjärvelle, sekä vihreä takka ruokasaliin. Talo nimettiin säveltäjän vaimon Ainon mukaan, ja tänä päivänä Ainolan nimi yhdistetään aina Sibeliukseen.

Siinä missä lähistöllä sijaitseva Pekka Halosen Halosenniemi on aivan rantaviivassa kohoava jykevä hirsirakennus, Ainola on vaalea huvila keskellä kukkaniittyä. Rantaan on hieman matkaa, mutta taloa ympäröivät hedelmäpuut ja laajat viljelmät. Pihan kukkaistutukset olivat Aino Sibeliuksen käsialaa, kun taas pihan saunarakennus oli isännän valtakuntaa. Ainolassa ei ollut vesijohtoverkostoa koko Sibeliuksen elinaikana, sillä hän ei halunnut häiriöitä työskentelyynsä.

Sisällä talossa vallitsee edelleen Sibeliuksen henki. Sibeliusten tyttäret myivät Ainolan Suomen valtiolle Aino Sibeliuksen kuoltua vuonna 1969, ja talo muutettiin museoksi vuonna 1974. Talon sanotaan olevan täsmälleen siinä asussa, johon se Aino Sibeliuksen kuoltua jäi. Jopa säveltäjän hammasharja roikkuu vessan seinällä.

Kun Jean Sibelius kuoli vuonna 1957, hänen ruumissaattuettaan seurasi Helsingin kaduilla tuhansia ihmisiä. Saattue lipui hiljaa pitkin Helsinkiä ihmisten surressa kuollutta sankariaan ja jatkoi matkaa takaisin Tuusulaan, mihin säveltäjä haudattiin omaan pihaansa saunapolun varrelle.

Oi nouse, Suomi, nosta korkealle / Pääs seppälöimä suurten muistojen / Oi nouse, Suomi, näytit maailmalle / Sä että karkoitit orjuuden / Ja ettet taipunut sä sorron alle / On aamus alkanut, synnyinmaa

Jos haluat lukea lisää Tuusulanjärven alueesta, voit tehdä sen täällä.

---

Jean Sibelius was only 35 years old when he composed Finlandia, which became one of his most significant compositions. Sibelius was still young, but he had travelled around Europe studying music. Finlandia sprang from the national feeling that had become popular among young Finns also rising hopes for independence. It is still debated whether Finlandia should be the national anthem of Finland instead of Maamme, which was composed by the German Fredrik Pacius.

While composing Finlandia between years 1899 and 1900 Sibelius still lived in Helsinki. Not long after that in year 1904 he moved by the Tuusulanjärvi lake, where many artists had escaped the buzzling live of the capital. There had formed a very strong artistic community over the years.

Sibelius’ house was designed by Lars Sonck, and the family moved there in 1904. The composer’s only demands were a view over Tuusulanjärvi from his office, and a green fireplace. The house was named after his wife Aino, and even today the name Ainola is always connected to Sibelius.

The neighbouring house Halosenniemi, owned by the painter Pekka Halonen, is a dark log building right on the waterfront, but Ainola is a light villa in the middle of the field of flowers. It is a bit further from the lake, but the house is surrounded by fruit trees and plantations. The flower arrangements were designed by Aino Sibelius, but the sauna building was the master’s kingdom. There was no water pipe in Ainola, because the composer didn’t want any distraction to his work.

Inside the house still lives the spirit of Sibelius. Their daughters sold Ainola to the state after Aino Sibelius died in 1969, and the house was turned into museum in 1974. It is said that the house is in the exact same order where it stayed after Aino Sibelius died. Even the toothbrush of the composer is still hanging on the wall.

When Jean Sibelius died in 1957, his body was escorted in the streets of Helsinki while thousands of people were watching. The convoy glided along the streets while people were mourning their passed hero, and continued its way back to Tuusula, where the composer is buried in his own yard next to the pathway to the sauna.