In English Suomi

Suomi-kohde numero 11: Kilpisjärven mahtava Saana

Kauan sitten ala-asteen musiikkitunnilla oli laulukokeen aika. Se oli vielä sitä aikaa, kun jokaisen piti vuorollaan nousta seisomaan ja laulaa valitsemansa laulu. Musiikin numero sitten määräytyi hyvin pitkälti tuon suorituksen mukaan. Lapsi toisensa jälkeen me lauloimme saman lastenlaulun, jota oli tunneilla laulettu tuhat kertaa. Mutta sitten tuli Pekan vuoro ja hän kajautti korkealta ja kovaa Kilpisjärven mahtavan Saanan. En tiedä, mistä hän oli laulun oppinut, mutta ulkoa hän sen osasi.

Yhtä kirkkaasti muistan sen hetken, kun vihdoin kohtasin tuon mahtavan Saanan ensimmäistä kertaa. Olimme lähteneet Lofooteilta jo aamulla. Ajomatka oli venynyt tuntikausia tietöiden ja muiden vuoksi, ja olimme jo joutuneet metsästämään majapaikan yhteystietoja tiedottaaksemme saapumisemme viivästymisestä.

Kilpisjärvi

Sitten ylitimme rajan Suomen puolelle. Maisemat pysyivät lähes samoina – mitä nyt terävimmät kärjet jäivät huipuista pois. Ajoimme pitkää ja lähes suoraa asfalttitietä, kunnes se avautui eteemme. Saana.

Ajoimme hiljaisen Kilpisjärven läpi. Ohitimme kaupan. Näimme koulun, joka seuraavana keväänä paloi maan tasalle. Pystyimme kuvittelemaan sen ihmis- ja automäärän, joka teiden varsille levittäytyi aina vapun aikoihin.

Saavuimme majapaikkaamme myöhään illalla: isäntä oli jättänyt avaimet oveen ja vuokrasopimuksen pöydälle. Majoituksemme oli valtava hirsihuvila kahdessa kerroksessa – samoissa huviloissa oli kuulemma presidenttikin yöpynyt. En vain tiedä, kuka niistä.

Kilpisjärvi

Laitoimme saunan päälle, tytöt valloittivat makuuhuoneensa. Saunan jälkeen istuimme huvilan terassille paistamaan makkaraa kertakäyttögrillillä. Kilpisjärvi oli jäässä. Vieressä kohosi Saana, jonka takaa pilkotti aurinko. Oli melkein keskiyö.

Kilpisjärvi

————————————————————————————————

”I’ll meet you at midnight / Under the moonlight”

It’s almost like Smokey was singing about my first meeting with the great Finnish mountain Saana. With the exception that there was no moonlight.

Saana is a flat-headed mountain located in the municipality of Enontekiö in Finnish Lapland, right next to the Kilpisjärvi lake. It is 1 029 meters high and one of the highest spots in Finland.

Me arrived in Kilpisjärvi from the Lofoten Islands in Norway late in the evening. We had been driving all day long – much longer than we anticipated. We were tired and tired of driving.

When we crossed the Finnish border and drove down to Kilpisjärvi, we saw it: the mountain that is so holy to the Sami people, and that we had heard songs about since we were kids.

We reached our destination: a huge log cabin by the lake. The owner had left the keys on the door and the contract on the table. They say even the president had stayed in one of those cabins. I don’t know which cabin or which president.

We put the sauna on – of course, because we’re Finnish. After the sauna we sat on the terrace of the cabin, put some sausages on the disposable barbecue and watched Saana rise right next to the cabin. The sun was peeking behind the mountain. It was midnight.

You Might Also Like...

4 Comments

  • Reply
    Teija / Lähdetään Taas
    10 huhtikuun, 2017 at 12:49 pm

    Meillä ei onneksi koskaan ollut laulukoetta luokan edessä. Jokainen sai laulaa laulunsa kahden kesken opettajalle. Onneksi!

    Ihanaa nähdä Lappimaisemia! Me vietetään pääsiäinen Levillä – jos pieni kuumepotilas vain tervehtyy ja pääsemme matkaan. Onhan tässä vielä aikaa onneksi parantua 🙂

    • Reply
      lahtoselvitetty
      10 huhtikuun, 2017 at 2:39 pm

      Meillä laulukokeet olivat jokavuotista herkkua! Lukiossa sentään ei tarvinnut laulaa luokan edessä, mutta silti yksinlaulu oli jotenkin järjetön tapa määritellä musiikin numero.

      Toivottavasti pääsette pääsiäiseksi Leville! Me aloitellaan mökkikausi, vaikka perjantaiksi kai on luvattu lumisadetta. Mutta kun kausi alkaa pääsiäisenä, niin se alkaa pääsiäisenä.

  • Reply
    Sini Kurkinen
    10 huhtikuun, 2017 at 9:40 pm

    Heh, mun eka Saana -kokemus oli joskus lapsena 80-luvulla. Oltiin tultu autolla Kilpisjärvelle, kun oli jo ihan pimeää. Tädin mies oli töissä siinä rajavartiostolla ja asuivat Saanan juurella rivareissa. Eka asia, mitä herättyäni näin olohuoneen ikkunasta oli Malla -tunturi ja mentyäni ulos ovesta, edessä seisoi mahtava Saana. Se oli lapsena huikea kokemus nähdä sellaista.

    • Reply
      lahtoselvitetty
      11 huhtikuun, 2017 at 11:08 pm

      Voin kuvitella tuon tunteen! Minulle tärkein hetki oli se, kun istuin erittäin pitkän ajopäivän jälkeen terassilla ja katselin Saanan takana pilkottavaa aurinkoa. Väsytti aivan älyttömästi, muttei voinut lähteä nukkumaan, koska hetkessä oli jotain maagista. Ja etelän ihmiselle oli hämmentävää tajuta, että oli tosiaan keskiyö.

Leave a Reply