In English Suomi

Suomi-kohde numero 43: Kesäfestarit

Kesä ja kärpäset. Paistettuja muikkuja isolta pannulta, batiikkivärjättyjä vaatteita rekeissä. Metrilakua, muovituoppeja.

Suomen kesä on tulvillaan erilaisia festivaaleja. Koska järkevää toiminta-aikaa on vain muutama kuukausi, viikonloput toukokuun ja syyskuun välillä on laitettu täyteen erilaisia tapahtumia. On Sysmän suvisoittoa, Iskelmäfestivaaleja, Kumpulan kyläjuhlia, Kotkan Meripäiviä, Flowta ja Sidewaysia. Puhumattakaan kaikista rock-päätteisistä festareista: Ruisrock, Provinssirock, Ilosaarirock, Nummirock, Karjurock, Puntala Rock.

Jokaisella festivaalilla on paperilla oma tavoitteensa: Puistobluesissa kokoontuvat blues-musiikin kärjet, Tuska kerää kasaan raskaamman musiikin ystävät  ja Pori Jazz taas on kesän suosituin picnic. We Love Festival on koostanut esiintyjälistansa 90-luvun suosikkiartistien varaan. Kuitenkin kun katsotaan nimen ja ensimmäisen pintakuoren läpi, on kaikki festarit lopulta perustettu samasta syystä: kokoamaan yhteen suomalaisia, jotka pitkän pimeän kauden jälkeen haluavat taas lähteä tapaamaan lajitovereitaan.

Maailma kylässä

Suomesta löytyy festivaaleja jokaiselle. Tangomarkkinoiden kävijät koostuvat enimmäkseen iäkkäämmästä väestä, joka on parkkeerannut samalle asuntovaunupaikalle jo vuosikymmeniä. Weekend Festival kokoaa yhteen nuoria elektromusiikin ystäviä, kun taas kolme-nelikymppiset hipsterit jättävät lapset kotiin ja suuntaavat Flow-festivaaleille.

Tämän jutun kuvat ovat toukokuulta Maailma kylässä -festivaalilta. Kaksipäiväinen festivaali täyttää Helsingin Kaisaniemen puiston kaikenikäisillä festivaalivierailla, ja se on yksi kesäisen kaupungin lapsiystävällisimmistä tapahtumista. Puisto on tulvillaan erilaisten yhdistysten ja seurojen kojuja, ja ruokaa tarjoillaan maailman joka kolkasta. Lapsia varten on oma alue, jossa pääsee askartelemaan ja leikkimään.

Maailma kylässä

Suomalaisiin kesäfestareihin eivät siis aina liitykään perintöteltta, liian monta lämmintä olutta ja mudasta märät sukat, vaan kesäfestarit voivat olla myös hyvin urbaani tapahtuma, josta lähdetään raitiovaunulla kotiin.

Toki monet meistä ovat harjoitelleet niillä festareilla, joille päästäkseen täytyy matkustaa useampi tunti pois kotikulmilta. Liikkeelle lähdetään ilman majoitussuunnitelmia ja päädytään nukkumaan tutun tutun telttaan. Aamulla hampaidenpesusta vain haaveillaan, mutta onneksi festivaalialueelta saa aamusta lähtien syötävää ja juotavaa, joilla voi huuhdella pahan maun pois suusta.

Minä olen menneisyydessä käynyt harvinaisen vähän festareilla – nuorena keskityin viikonloppuisin tekemään töitä. Kyllä silti minunkin menneisyydestäni löytyvät yöt seinäjokelaisen ammattikoulun lattialla, Ruissalon rantalavan ohi lipuvat Tukholman laivat ja kesäyön hurmos, kun juuri se oma lempparibändi lopettaa viimeisen kappaleensa suurella lavalla.

Maailma kylässä

Näin parikymmentä vuotta myöhemmin en edes muista, mikä se lempparibändi mahtoi olla, mutta silti muistan sen tunteen: kun ensin vähän tönitään vierustoverin kanssa tilasta valtavassa väkijoukossa, mutta yhtäkkiä todetaan yhteistuumin, että samalla asiallahan tässä ollaan. Ei haittaa vaikka sandaali jäi johonkin muiden jalkoihin, kun pitää hyppiä tasajalkaa hyvän biisin tahdissa – eiköhän se sieltä löydy ennen pitkää.

Maailma kylässä

Maailma kylässä

Suomen kesän muutamaan kymmeneen festivaaliin mahtuu niin paljon erilaisia tapahtumia, että niiden välille on vaikea luoda yhtäläisyyksiä. Yksi asia niitä kuitenkin yhdistää: Suomen kesä. Kun pitkän talven jälkeen aurinko alkaa pilkistää, ja ulos voi lähteä t-paidassa tai kesämekossa, ei suomalainen voi jäädä sisälle ihmettelemään. Hän ottaa laukun olalle tai heittää repun selkään, ja suuntaa sinne, missä muutkin ovat. Usein järjestetty ohjelma ja bändit ovat vain sivuseikka.

Uskallatko tunnustaa olleesi festivaaleilla, joissa et nähnyt läheskään kaikkia niitä bändejä, joita lähdit katsomaan? Minä ainakin olen.

Maailma kylässä


 

Summer in Finland is an interesting period of time: it lasts only for a couple of months, it’s usually not even that warm, but still people go crazy because of all the light and happy thoughts.

Finnish summer is also full of different kinds of events. Since there are only a few weeks to use, all the weekends between May and September are packed with festivals. Every festival has its own goals: Puistoblues is a festival for blues lovers, Tuska wants to entertain the friends of heavy music, and Pori Jazz is the most popular picnic of the summer.

Despite the different genres and public all the festivals have been put together for a same reason: to get Finnish people out of their homes after the long and dark period to socialize with each other.

Anyone can go to a festival: the big tango event in Seinäjoki gathers older people who take their camper vans to the same spots year after year. Weekend Festival is the place for young electrical music fans, and Flow is the place, where thirty-fortyish parents go when they’ve left their kids at home.

The pictures in this article have been taken in May at the World Village Festival. It’s a two-day festival right in the middle of Helsinki. It gathers visitors of all ages, and it’s one of the most family friendly festivals there are. Kaisaniemi park is full of booths run by differents organizations, and you can taste food from all over the world. Kids have their own area, where they can play.

So the Finnish summer festival can be anything: it can be somewhere deep in the woods, where you have to travel for a long time; or it can be an urban event, where you take your entire family. I’ve never been much of a festival goer, because when I was young I always worked on the weekends. Nowadays I’m a bit lazy to go to a festival – unless it’s something like the World Village Festival, that you can stop by with the whole family.

But I do remember the feeling, that’s best about the summer festivals: the long and warm nights, when you can see other people and feel connected to them, while you’re listening to your favourite band. I might not even remember afterwards, what the band was, but I still remember the happiness I felt there. There’s not quite anything like that.

After all, the festivals are not actually that much about the bands or the performers, but they’re more about the people, who are enjoying Finnish summer at its best. You should try it too!

You Might Also Like...

No Comments

    Leave a Reply